Keväällä oppilaat saavat lukuvuoden päätteeksi yhä perinteisen todistuksen, mutta joulunumerot korvaa arviointikeskustelu.
Keskustelun lisäksi lapset arvioivat itse omaa osaamistaan koko ajan ja niin tekee myös opettaja.
– Nykyisen opetussuunnitelman mukaan arvioinnin pitää olla jatkuvaa ja se pitää dokumentoida, kertoo Vaasan suomenkielisen perusopetuksen koulutoimenjohtaja Juha-Pekka Lehmus.
Arvioinnit voivat olla vähän erilaisia eri kunnissa.
Tarkoitus on kuitenkin Lehmuksen mukaan arvioida, miten lapsen oppiminen etenee koko lukuvuoden aikana eikä enää vain oppimisen tulosta.
Vaasa on ensimmäisiä kuntia, jossa uuden opetussuunnitelman mukaisia arviointeja on otettu sähköisesti käyttöön.
Lehmuksen mukaan Vaasassa on kehitetty sitä varten ihan uusi työkalu koulun ja kodin yhteydenpitovälineeseen Wilmaan.
Opettajat ovat käyttäneet sitä jo tämän syksyn aikana.
– Se on vielä kehitysvaiheessa, mutta kodeissa nähdään jo opettajien arvioinnit.
Opettaja arvioi Wilmaan oppilaiden taitoja ja työskentelytapoja jokaisessa oppiaineessa.
Yhdessä oppiaineessa voi olla useita arviointikohteita, esimerkiksi englannin kielessä sanaston osaamista, suullista sekä tekstin tuottamista. Oppilaan työskentelytapojakin voidaan arvioida monin tavoin. Arviointikohteet myös lisääntyvät luokka-asteittain.
– Arviointi lähtee siitä, että meillä on tietyt oppimisen tasot, Lehmus kertoo.
Kun ennen oppilas sai ”seiskan” matematiikasta, nyt hän voi olla vaikka matematiikan peruslaskutoimituksissa tasolla neljä.
– Kun oppilas harjoittelee, tekee töitä ja oppii lisää, hän pääsee tasolle viisi.
Vaasan käyttämässä formatiivisessa asteikossa tasoja on 1–11.
Kuinka usein opettajat tekevät näitä arviointeja Wilmaan?
– Ohjesääntönä on nyt se, että kaikki opettajat käyttävät sitä tämän lukuvuoden ja talven aikana. Niistä kokemuksista katsotaan, mikä on jatkossa järkevää, Lehmus sanoo.
Myös oppilaille ja vanhemmille on kehitteillä Wilmaan työkalu, jolla he voivat kommentoida arviointia ja tehdä arviointia sinne itse.
Yläkoulut ottavat formatiivisen arvioinnin käyttöön vuoden päästä.
Opettaja pitää myös jokaiselle oppilaalle 20–40 minuuttia kestävän arviointikeskustelun. Keskusteluun osallistuvat opettaja, oppilas ja vanhemmat.
Keskustelu pohjautuu Lehmuksen mukaan opettajan tekemään formatiiviseen arviointiin. Vanhemmat voivat täyttää ennen keskustelua lomakkeen, jossa he arvioivat lapsensa osaamista ja kertovat, mistä haluavat keskustella.
Arvioinneista keskustellaan yhdessä ja lopulta kaikki allekirjoittavat keskustelun aikana täytettävän arviointilomakkeen.
Mitä jos vanhemmat ovat eri mieltä opettajan kanssa lapsen taidoista?
– Kotien mielipide tietenkin kiinnostaa, mutta viimeisen sanan sanoo aina opettaja, Lehmus toteaa.
Vaasassa arviointikeskusteluja on aloitettu marraskuussa, ja ne jatkuvat hiihtolomaan saakka. Arvioitavia oppilaita on lähes 5 000.
– On koulusta kiinni, ovatko ne ennen joulua vai sen jälkeen. Kouluilla on vapaat kädet.
Uusi arviointi työllistää Lehmuksen mukaan opettajia todella paljon, varsin nyt alkuvaiheessa. Arviointi on entistä suurempi osa opettajan työtä.
Lehmus kertoo, että kaikille iso muutos vie paljon aikaa ja energiaa. Sitä on työstetty Vaasassa yli kahden vuoden ajan.
Hän kiitteleekin opettajia, jotka ovat jaksaneet olla hyvin uuden luomisessa mukana ja halunneet kehittää työtään. Uusi opetussuunnitelma on tuonut arvioinnin lisäksi paljon muuta uutta koulun arkeen.
– Alakouluille tämä on yksi suurimpia muutoksia 40 vuoden aikana, Lehmus arvioi.
JAANA MATTILA
Omalta pohjalta ponnistaen....kohti maailman mahdollisuuksia!


Bloggauksen loppuun kirjoitan omia ajatuksia arvionnin uudistuksista. Nämä ovat minun omia mietteitä, ei koulun virallinen kanta. Arviointi on mietityttänyt suuresti koulussa ja kuten artikkelissakin sanottiin, se on yksi suurimpia muutoksia 40 vuoden aikana. Huoltajien kannattaa tarkasti lukea tuo teksti, koska siitä selviää moni asia. Arvioinnin tulee olla siis jatkuvaa, dokumentoitua ja monipuolista. Tärkein arvointi ja palaute tapahtuu mielestäni opettajan ja oppilaan välillä heti aidossa vuorovaikutustilanteessa. Wilman arvointityökalu on nyt siis Vaasassa käytössä. Tämä työkalu on mielestäni hieman vaiheessa mutta toivotaan että opettajien palautteen ja käyttökokemusten myötä se muokkautuu toimivammaksi. Opettajat arvioivat oppilaan taitoja asteikolla 1-11 ja eri oppiaineissa on useampi alatavoite. Tarkoitus on myös arvioida useasti niin että oppilas ja huoltajat näkevät piirtyvästä vaaleanpunaisesta käyrästä mihin suuntaan oppilaan taidot ovat kehittymässä. Olen omien oppiaiden kanssa harjoitellut miten he näkevät nämä jatkuvat arvioinnit. Pikaohje myös huoltajille: Wilmasta mennään oppiaineisiin esim. AI ja sieltä välilehti "Itsearviointi". Otsikko on todella hämäävä ja pelkään että se suuri työmäärä jonka opettajat tekevät saattaa jäädä huomaamatta. Uudistuksen myötä Wilman tuntimerkinnät todennäköisesti vähenevät koska kaikkia väyliä arviointiin ei  vain ehdi käyttää. Tuntimerkintöjen suuri etu olisi kuitenkin se, että oppilas näki juuri kyseisen tunnin mistä palautetta oli saanut.
Summa summarum: maailma muuttuu Eskoseni ja nyt muuttuu arviointi. Erittäin tärkeää on juuri se, että arviointi on kannustavaa ja jatkuvaa. Se, että onko tämä Wilman työkalu nyt se paras väline jää nähtäväksi. Nyt on tärkeää kerätä opettajien, oppilaiden ja huoltajien käyttökokemuksia ja muokata työkalua entistä toimivammaksi. 5lk. opettajana minulla tulee olemaan tämän vuoden urakkana 5200 formatiivista arviointia, joten eiköhän käyttökokemuksia kerry. Kaiken alkuhässäkän jälkeen suunta arvioinnissa on kyllä ehdottomasti oikea!