Kiristys, uhkailu ja lahjonta vai kannustus, tsemppaus ja fiilistely?

Viime keväänä teimme yhteistyötä Vaasan kaupunginkirjaston ja Terhi Piikkilän kanssa, Saimme aikaan upouudet kirjadiplomit joka luokka-asteelle. Nämä lanseerattiin syksylllä joka luokalle. Saimme vielä innostavan Terhin kirjavinkkaamaan ja kertomaan diplomista. Diplomin idea on kannustaa lukemaan kirjoja ja näin kehittämään lukemisenymmärtämistä, sanavarastoa, keskittymistä, mielikuvitusta ja vaikka mitä muutaki asiaa. Diplomiin on kerätty joka luokka-asteelle sopivia kirjoja ja oppilas lukee koulussa ja vapaa-aikana niitä. Kun kaikki kirjat on luettu, niin sitten oppilas saa kirjadiplomin. Tarjolla on sitten tämän lisäksi extradiplomi ja kirjabingo. 

Mahtava juttu, että todella moni luokka on mukana tässä kirjadiplomissa. Suuri kiitos sekä kirjavinkkaaja Terhille että opettajille. 

5M-luokassa kirjoihin tartuttiin ripeästi ja ensimmäiset diplomit oli valmiina jo alkusyksystä. Nyt keväällä loput tsemppasivat ja ennen vappua jokainen 5M-luokan oppilas on diplomin suorittanut. Tämä oli niin hieno juttu että päätin opena että tätä täytyy kyllä juhlia. Vappukin oli tulossa sopivasti joten ajattelin yhdistää diplomibileet ja vapun. Kysyin oppilailta mitä he haluaisivat tehdä ja ideoita tulvikin kivasti. Alla olevista kuvista ja kuvateksteistä näet mitä teimme: 

Aamulla oli ensin enkun tunti ja sitten söimme Herkkulassa tortillat. Paula pakkasi meille mukaan munkit ja simat. Muutakin evästä sai olla tällä kertaa mukana. Ennen herkkuja kuitenkin pyöräiltiin Isolahden Variskarille ja olimme oppilaiden suosikkia; Strategoa. 

Päätimme että saaren osien nimet ovat (Korson) takametsä ja aarrepuoli. Välissä oli ei-kenenkään-maa. Ylläolevassa kuvassa Selina toimii oman joukkueen strategistina ja Joona odottaa korttia. 

Mobin oli muistaakseni pahamaineninen pommi. Jasmin on selvästi pommia jahtaamassa. 

Saari oli iso ja peli-idea pääsi oikeuksiin. Lippua oli vaikea ryöstää. 

Aarre-saaren puolelle oli ruuhkaa. Lippu oli ovelasti piilossa mutta lopulta se löytyi ja perämetsän joukkue voitti. 

Olin vannottanut oppilaita pukeutumaan lämpimästi, mutta kuinkas ollakaan. Aurinko hellli meitä ja oli jo aavistus keväästä ilmassa. Kokoonnuimme Strategon jälkeen merenrantaan herkuttelemaan. 

 Miro oli sytyttänyt nuotion ja jakeli munkkeja sekä simaa oppilaille. Ilma oli kuin morsian.

Meren Ahti oli selvästi menossa naimisiin koska se halusi lusikan hääkakkuaan varten :D
Ei siitä sen enempää.....

Retkellä oli Antti-vaari ja siinä me kehuimme toinen toisiamme hyvästä päivästä ja loistavasta luokkahengestä. Päivä onnistui kyllä nappiin. Erityisen ihanaa oli nähdä oppilaissa ilo ja riemu ihan perinteisestä tekemisestä; juostiin ja ryynättiin luonnossa, pelattiin porukalla ja juteltiin lopuksi mukavia. 

Tässä vielä Nuutin taidonnäyte vaahtokarkin grillaamisesta. 

Kiitos 5M, Antti-vaari ja Miro erittäin mukavasta koulupäivästä vapun kynnyksellä. Koulussa oli naamiaispäivä. Siitä ei minulla ole kuvia eikä tunnelmia koska olimme koko päivän luonnon helmassa. 

Palatakseni vielä jutun otsikkoon:  Kiristys, uhkailu ja lahjonta vai kannustus, tsemppaus ja fiilistely?

Kirjadiplomissa(kin) kyllä nuo jälkimmäiset keinot ovat huomattavasti toimivammat kuin ekat.

Komea poika ja hellunen vatsa -> huippukoulupäivä

Tänään vietimme touhukasta ja sydämellistä koulupäivää. Kertotaulukarsintojen jälkeen söimme koululla ja sitten ponkaisimme matkaan. Kohteena oli Villa Isolahti eli vanhainkoti Isolahdessa. Pyöräilykeli oli tahmea kun yön aikana oli pyryttänyt kunnon kerros suojalunta. Sisulla kuitenkin taitoimme matkan.
Vanhainkodilla olemme vierailleet jo kolmen vuoden ajan ja aina käynnit ovat niin ihania; sekä meille että vanhuksille ja vanhainkodin henkilökunnalle. Tällä kertaa teemana oli ystävyys.

Lakkasimme kynsiä. Tytti kertoi kuinka rouvat olivat onnessaan kauneudenhoidosta. Yksi mummo kertoi hänelle; Kerro esimiehellesi, että sinun palkkaa pitää nostaa. Tuli niin hienot kynnet.

Hieronta oli suosittua. Valtteri ja Basse saivat erityistä kiitosta rouvilta. Oli kuulemma niin taitavia hierojia.

Itse opettajana seurailin oppilaiden touhuja ja yksi vanhus taputti vatsaani ja ajattelin että olenko hänen edessä. Kysyin että menenkö sivuun. Hän vastasi. Ei tarvitse. Taputin vain vatsaasi kun se on niin hellunen..... Mitäpä tuohon sanoisi :D

Palloleikit olivat vauhdikkaita. Vieritimme palloa pöytää pitkin ja vanhus pukkasi sen takaisin. Oppilaat ottivat vanhukset niin hienosti huomioon. Eräs herra välillä unohti palauttaa mutta kun siitä muistitti, niin johan ajatus tuli kasaan ja pallo palautui. Vilin pallokaveria kiinnosti välillä mainoslehtisen nahkalompakko enemmän joten piti pitää vähän taukoa. Niko ja Miska vuorottelivat virkeän rouvan kanssa. Ensin Miska ja hän sinkautteli palloa ja sitten tuli Nikon vuoro. Rouva oli niin tyytyväinen Nikoon ja jutteluun ja pallotteluun hänen kanssaan. Loppuun rouva kuiskasi opelle; niin komea tuo Niko.

Taukojumppa oli myös ohjelmassa. Tytöt näyttivät liikeet ja vanhukset tekivät kiltisti perässä. Yksi kyllä sanoi että minä katson, tehkää te.

Kiia, Ada, Heidi ja Siiri saivat vastuulleen ravintolan tarjoilutyöt. Vanhainkodissa on yksi huone johon oli katettu hienot astiat, kynttilät ja kaikki kauniit asiat. Osastoilta pääsee tähän huoneeseen syömään 6 henkeä kerrallaan. Tytöt toimivat tarjoilijoina ja keskustelivat asioista maan ja taivaan väliltä. Välillä kysymys ja vastaus eivät liittyneet kovinkaan samaan asiaan: Otatteko maitoa? Niin kyllä on aika huono sää. Sujuvasti asioista kuitenkin selvitiin.

Saimme oppilaille mehut ja keksit "palkaksi". Suurin palkka tuli kyllä ihanista kohtaamisista. Yksi oppilaista sanoi, että tätä koulupäivää en kyllä unohda koskaan! Kuulimme että Mauri oli kuollut ja sitä vähän murehdimme mutta vanhainkodin johtaja sanoi että oli menehtynyt vanhuuteen ja elänyt täysillä loppuun asti.

Vanhainkodin jälkeen siirryimme läheiseen Variskarin -saareen ja pelasimme niin suosittua Stratego- liveroolipeliä. Saaren lumipeite täyttyi oppilaiden jalanjäljistä ja kiljahduksista. Kaksi joukkuetta otti mittaa toisistaan ja molemmat voittivat yhden erän. Evästauko oli pikainen koska oli kiire jatkaa roolipeliä.

Yksi rikkinäinen polkupyörä ja kaksi kaatunutta mehukannua on pikkujuttuja verrattuna siihen tunteeseen minkä oppilaat saivat ensin vanhusten ilostuttamisesta ja sitten roolipelistä.