Turvallista matkaa 6O- ja 6J- luokkien nuorukaiset!

Taas on kouluvuosi vierähtänyt ja on kevätjuhlan aika. Se on tärkeä päivä koko Länkkärin väelle mutta erityisesti tietysti lähteville kuudennen luokan oppilaille. Toivotan teille kaikkea hyvää Nalle Puhin viisaiden sanojen myötä: 

"Lupaa minulle, että muistat, olet paljon
urhoollisempi kuin uskot, paljon vahvempi
kuin uskot ja paljon viisaampi kuin uskot."
A.A. Milne - Nalle Puh

Tänään vietimme ihanaa kevätjuhlaa. Pääroolissa olivat tietysti 6lk. oppilaat. Ohjelmassa oli perinteiseen tapaan yhteislauluja, kakkosten jäähyväislaulut, kuudensien luokkien mahtava lauluesitys, rehtorin puhe, stipendit ja hymypatsaat. Jäähyväis-laulun myötä kuudennen luokan oppilaat poistuivat juhlasalista. 

Helmi ja Fanny pitivät juhlassa puheen ja voi palata sen tunnelmiin nyt:

Helmi muistelee: 

Muistan vieläkin sen päivän , kun kävimme tutustumassa Länkkäriin. Kyllähän se jännitti, mutta kun kaikki ottivat meidät hyvin vastaan, aloimme jo odottaa koulun alkua. Maailman paras hetki oli, kun menimme äidin kanssa ostamaan uutta koulureppua. Ykkösluokka oli vielä täynnä intoa matikkaan ja äidinkieleen, mutta jos tiputit lautasen ruokalassa päivä muuttui painajaiseksi... (Hei ei se oikeesti nii noloo oo! : )) Joka tapauksessa Länkkäri oli turvallinen paikka uusille pikku opiskelijoille ja nyt kuulette ajatuksiamme siitä. 

Fanny jatkaa: 

Luokkani ensimmäinen opettaja oli Nina Niemelä. Nina oli hyvä pienten kanssa ja hänen kanssaan oli turvallista opetella koulun tavat 1-2 luokilla. Apuopettajamme oli Eila Kiviniemi. Opiskelu oli hauskaa ja jännittävää, ja saimme joskus jopa palkintoja.  

 Kolmosluokalla saimme opettajaksemme Olli Kärjen. Ajattelin aluksi, että Olli on tiukka ja hiukan pelottava, mutta pian huomasin että Olli on mukava ja hauska opettaja. Kolmosella aloimme ensimmäistä kertaa puhumaan Piispala-matkasta, ja se alkoi kiinnostamaan joka päivä enemmän ja enemmän. Kolmosella kävimme Sommarössä yhdessä Jarin luokan kanssa.  

 Nelosluokalla aloimme puhumaan rahankeräämisestä Piispalaan. Päätimme kerätä rahaa myymällä Kakkutukkutuotteita. Ensimmäiset tilaukset taisimme saada jo nelosluokalla, ja myin niitä innoissani sukulaisille ja naapureille. Piispalan matka alkoi olemaan kokoajan lähempänä, mutta muutakin mukavaa nelosluokalla oli, sillä menimme lukukauden lopussa Powerparkkiin! Olimme Powerparkissa melkein koko päivän ja pidimme hauskaa. Se oli mukava irroitus arjen koulupuuhista.  

 Vitosella jatkoimme rahankeruuta Piispalaan. Aikaisemmin olimme musiikintunneilla soittaneet pelkästään nokkahuiluja, mutta nyt aloitimme ukulelensoiton. Pidin siitä kovasti ja se oli kiinnostavaa opeteltavaa.  

 Nyt tulee haikein kohta puheestani: kutosluokka. Tuntuu surulliselta muistella näitä hetkiä, kun kaikki on mennyt niin nopeasti ohi ja täytyy lähteä. Toisaalta saamme olla iloisia, että hetkemme täällä ovat olleet niin ihania, ettemme halua päästää niistä irti. Kutosluokka on ollut muistorikasta aikaa. Ensimmäinen ja lempimuistoni kutoselta on Piispala. Piispalassa sain viettää hauskoja hetkiä tärkeiden ihmisten kanssa, oman luokkani. Silloin oli yksi niistä hetkistä, jolloin olimme yksi luokka, eikä ketään jätetä pois. Luokallamme on aina ollut hyvä luokkahenki. Kutosella olemme myös käyneet Dallas Pizzerialla syömässä, ja pitäneet hauskaa luokan jokavuotisissa pikkujouluissa. Joka vuodesta tulee aina mieleen luokkaretket ja erityiset tapahtumat, mutta arvostan myös jokaita hauskaa häröilyhetkeä joka luokallamme on ollut aina kun open silmä välttää. En haluaisi että luokkamme menee rikki, sillä olemme kestäneet yhdessä jopa seitsemän vuotta eskari mukaan lukien. Olemme aina tukeneet toisiamme. Olemme aina pitäneet yhtä. Mutta elämä jatkuu, ja muistot säilyvät sydämissämme. Tulen aina olemaan iloinen siitä, että pääsin näiden ihmisten kanssa Länsimetsän kouluun. Olli- opelle myös kiitos, hän on kestänyt meitä jo neljä vuotta. Nyt Helmi kertoo hänen muistoistaan Länkkärillä.   

Helmi:  

Tuntuu mahdottomalta kuvitella, että aika on mennyt niin nopeasti, että nyt on jo aika lähteä. Kuusi vuotta täällä koulussa on ollut ikimuistoista ja tapahtumarikasta. Ollaan saatu kokea yhdessä paljon, ja haluamme kiittää kaikkia jotka ovat olleet kanssamme matkan aikana. Kiitos Nina Niemelä, Eila Kiviniemi, Tuula Lauren, Jukka Ylitupa, Mirva Viitala, Anne Vierikko, Marita Reinikka, Kirsi Autio, Annika Korte, Pia Kallio-Kujala, Jaana Paakkunainen-Paalanen, Ari Pesonen, Maria Tuoreslampi, Nina Peltomäki, sijaiset vuosien varrelta, siistijät Mia Vuorinen, Päivi Pitkäkangas, Arja Virtanen, Matti- rehtori, keittäjät, muu henkilökunta ja tietysti Olli Kärki ja Jari Lummukka! Haluamme vielä kiittää näistä vuosista jotka olemme täällä viettäneet. Kiitos Länkkäri! 

 Fanny: 

1-2 luokilla opettajamme oli Tuula Lauren. Tuula oli pirteä ja auttavainen opettaja, jonka kanssa oli hyvä aloittaa opiskelu. Apuopettajanamme oli Leena. Leena oli tiukka mutta ystävällinen ja kertoi hyviä tarinoita. Leena kuitenkin siirtyi  myöhemmin päiväkodin puolelle, mutta moikkasi aina kun näki meidät. Kolmosella opettajaksemme vaihtui Jari Lummukka. Jari opetti meille melkeinpä kaikkia aineita. Me kaikki voimme vain kuvitella Jarin avomerellä kalastamassa  pidellen onkea varpaillaan, soittamassa ukulelea, piirtämässä harvinaisia lintu- ja kalalajeja sekä hyppimässä yhdellä jalalla. Jari opettikin meille ensimmäistä kertaa  esim. nokkahuilun soittoa. Myöhemmin opettelimme soittamaan ukuleleja. Luokkaretkilläkin käytiin monia kertoja ja parhaiten niistä mieleen muistui tietenkin Piispala. Piispalaan oltiin kerätty rahaa jo todella kauan, ja sitä kyllä odotettiinkin kuusi pitkää vuotta. Piispala olikin koko ala-asteen kohokohta. Olemme käyneet myös kaksi kertaa Powerparkissa sekä erilaisilla luontoretkillä. Kuudes vuosi on ollut todella tapahtumarikas vuosi täällä ihanassa koulussa. Täällä on kertynyt paljon hyviä muistoja joita tulemme muistelemaan vielä kauan. Ja varoituksen sana Jarin seuraavalle luokalle!: kannattaa lukea läksyt erityisen hyvin, koska Jari on innokas pitämään pommareita! :)   

Kuvamuistoja Duudsonien vierailusta

Opettajat ovat saaneet nyt linkin valokuviin jotka ahkerat vanhempainyhdistyksen äidit ovat ottaneet. Osassa kuvista on epähuomiossa sellaisia oppilaita joilla on julkaisukiellot joten en voi kaikkia luokkakuvia tähän julkaista. Omalta opettajalta saat luokkakuvasi jos lupa-asiat on ok. Jos taas ei, niin kuva voidaan printata muistoksi luokkaan. Tässä julkaisussa on niiden luokkien kuvat joita itse opetan tänä vuonna. Voin tarvittaessa lisätä muidenkin luokkien kuvia. Viestiä vaan minulle....

Kiitos vielä kuvien ottajille. Samalla vinkiksi niille joiden kotona on kuvien julkaisukielto: muistakaa keskustella asia kotona lapsen kanssa niin asia sujuu automaattisesti koulussa. 

Monimateriaalisia minimaailmoja

Tässä Fannyn bloggaus minimaailmoista ja lopussa valokuvia oppilaiden töistä. Olkaapa hyvät:

Minimaailma
Minimaailma on esimerkiksi kenkälaatikkoon askarreltava pieni huone tai maailma. Minimaailmassa vain mielikuvitus on rajana, joten pikkuinen kenkälaatikko voi viedä sinut vaikkapa avaruudesta keittiöön ja sieltä kummitustaloon. Siitä minimaailman teko on juuri hauskaa, että hippusella mielikuvitusta saat tehtyä minimaailmaasi vaikka mitä. 
Me kuudesluokkalaiset teimme koulussa käsityön tunneilla omat minimaailmamme. Käytimme koulussa niiden tekoon ainakin kaksi tuntia viikossa kuukauden ajan, minimaailmaa sai halutessaan tehdä myös kotona. 
Minimaailman teko alkoi valitsemalla kenkälaatikkoon mieleisensä tapetin sekä lattian. Kun ne olivat liimattu kenkälaatikon "seiniin" ja "lattiaan", oli vuorossa huonekalujen suunnittelu ja teko.
Huonekaluja pystyy tekemään vaikka minkälaisia vaikka mistä eri materiaalista. Taitavat kädet saavat vaikkapa pullonkorkista kukkaruukun tai rautalangasta henkarin. Minimaailman huonekalut antavat huoneelle hengen, ne kertovat huoneesta ja joskus myös sen tekijästä. 
Minimaailman teko oli hauskaa ja monipuolista. Ajatus siitä, että minimaailmasi voi olla ihan mitä vaan, on mahtava. Minimaailma on todellakin kokeilun arvoinen askartelu, ja sitä voi rehellisesti sanottuna suositella aivan kaikille. 
Fanny Engman, 6.O

Yrityskylä

Päivä alkoi mukavasti kun lähdimme kohti ABB:tä, jonka tiloissa Yrityskylä sijaitsi. Ei kestänyt kauaa kunnes olimme perillä Yrityskylässä. Olimme hyvin innoissamme. Aluksi meille kerrottiin. Yrityskylän säännöistä ja toimintaohjeista. Sitten siirryimme omien yrityksiemme tiloihin, ja tarkastelimme päivän tehtäviä ja aloittelimme niitä.

Vapaa-ajat olivat jaettu kolmeen ryhmään, punaisille, keltaisille ja vihreille. Vapaa-ajoilla piti hakea pankkikortit Nordealta, osallistua vaaleihin ja energiavisaan. Saimme käydä Lidlissä ja S-marketissa ostoksilla, sekä Atrialla ruokailemassa. Jokaisella oli kaksi vapaavuoroa ja niiden alussa saimme palkan.

Yrityskylässä jokaisella oli oma ammatti jossain yrityksessä, ja päivän aikana jokainen hoiti työtehtäviään jotka lukivat työkortissa ja tabletilla. Päivän aikana pidettiin kaksi yleistä kokousta, päivän keskivaiheilla ja lopussa. Ensimmäisessä toimitusjohtajat kertoivat yrityksistään, ja toisessa kerrottiin miten yrityksien päivä on mennyt. Loppukokouksessa kerrottiin myös energiavisan, vaalien ja parhaan yrityksen voittajat.


Yrityskylä oli monipuolinen kokemus kaikille. Opimme käyttämään rahaa säännöllisesti ja mitä työnteko on. Yrityskylässä oli oikein hauskaa ja opettavaista. Suosittelemme Yrityskylää kaikille!


Teksti: Laura Jokimäki ja Fanny Engman

Kiitos Laura ja Fanny tekstistä. Ennen varsinaist yrityskyläpäivää opiskelimme koulussa 10h verran pohjatietoja ja valmistauduttiin muutenkin yrityskyläpäivään. Päivän jälkeen Olli-ope oli kovin tyytyväinen oppiaiden tsemppiin ja käytökseen. Hyvä 6O ja 6J. Alla on vielä video niille lukijoille, joille yrityskylä on oudompi juttu.