Jos olisimme olleet ritareita keskiajalla, sukuni vaakuna olisi näyttänyt tälläiseltä

Teimme keskiaikateemaan liitysen  sukuvaakunat. Tässä tulee ohjeistus jos joku esim. opettaja haluaa ottaa kopin:

Työn vaiheet:
1. Aiheen valinta
2. Aiheen muuntaminen heraldisiksi tunnuksiksi
3. Tunnusten sijoittaminen kilvelle
4. Vaakunaselityksen laadinta

 Aiheen valinta
Yleisimmät aiheet ovat
a) vaakunan haltijan sukunimi
b) suvun historiaan olennaisesti liittyvä tapahtuma
c) suvun kantaisän tai suvussa muutoin yleinen ammatti
d) vaakunaa hankkivan yksilön oma ammatti
e) jokin maantieteellinen seikka, esim. suvun alkukoti
f) jokin muu sukuun merkittävästi ja selvästi liittyvä aihe
g) mikä hyvänsä heraldinen tunnus, johon mielistytään

2. Aiheen muuntaminen heraldiseksi tunnukseksi
Säännöistä ehkä tärkeimmät ovat värisäännöt. Käytettävissä on vain kuusi ns. tinktuuria eli kaksi metallia ja neljä väriä. Metallit ovat kulta ja hopea, värit punainen, sininen, musta ja vihreä. Säännöt kieltävät sijoittamasta näitä vaakunaan siten, että väri tulisi värin tai metalli metallin päälle. Edes rajakkain ne eivät saa olla, jos yhteinen raja on pitkähkö. Hyvässä vaakunassa on mielellään vain kaksi tinktuuria, joista toinen on aina metallia. Kolmaskin käy päinsä, jos siihen on hyvä syy, mutta nelivärinen vaakuna on miltei aina huonoa heraldiikkaa. Kulta- ja hopeapaperia saa opettajalta. Käytä säästeliäästi.
Heraldiikalle on tyypillistä myös se, että annetaan mutkikkaan tunnuksen jonkin osasen edustaa vaakunassa koko tunnusta, esimerkiksi pelkän pyörän vaunuja tai hevosenkengän hevosta. Painotettakoon, ettei hyvässä heraldisessa tunnuksessa ole muutakaan pienipiirteistä ripellystä.
Kirjaimia, numeroita ja puumerkkejä tunnuksiksi ei hyväksytä, ei liioin mutkikkaita tai muuten kovin outoja kuvioita joiden sanallinen kuvaus on teennäistä tai mahdotonta.

Tämän avulla mietimme vaakunan pinnan jakoa. 

3. Tunnusten sijoittaminen kilvelle
Lopullisesti vaakunasuunnitelma valmistuu, kun tunnus tai tunnukset sijoitetaan kilvelle ja valitaan värit. Hyvä heraldinen tapa edellyttää, että tunnus täyttää kilven ja tekee sen tasapuolisesti, niin että tunnuksen ympärille ei jää turhaan tyhjiä tiloja.
Monien eri laatuisten ja eri asioita kuvaavien tunnusten sullomista kilvelle ei pidetä suotavana, ei liioin sitä, että samaa asiaa jankutetaan kuvaamalla se usealla erilaisella tunnuksella. Vaakuna on sommittelukokonaisuus, ei mikään erilaisten tunnusten mikä tahansa kokoelma. Vaakunaksi riittää pelkkä kilpi tunnuksineen. Täydelliseen vaakunaan kuuluvat lisäksi kypärä peitteineen ja kypäränkoriste, mutta niitä emme tällä kertaa tee.

Tutustuimme erilaisiin vaakunoihin google-kuvahaun ja
http://www.ngw.nl/heraldrywiki/index.php?title=Finland- sivun avulla. 

4. Vaakunaselitys
Vaakunasta on tehtävä myös sanallinen kuvaus eli vaakunaselitys. Sen on oltava niin selkeä ja täsmällinen, että heraldiikan säännöt hallitseva voi pelkästään sen turvin piirtää kysymyksessä olevan vaakunan kuvan täysin oikein. Selityksen voi tehdä käsin tai koneella.
esim. vaakuna kuvastaa Reinikan sukua. Siinä on nimeen liittyvä majakka. Lisäksi vaakunassa on yläosassa pesäpallo. Värit ovat sininen ja kulta.

Noiden ohjeiden mukaan lopputuloksina tuli seuraavanlaisia töitä: 

t. 6M, 6K sekä Kirsi- ja Marita-opet