Kävelymaraton 26.10.

Action- Laura järjestää  26.10. koulullamme Välkkämaratonin. Tässä vielä tarkemmat ohjeet: 

Oppilaat kävelevät kahden välitunnin aikana pururataa ympäri niin monta kertaa kuin ehtivät/jaksavat. He keräävät kierroksia omalle luokalleen.

- välitunnit 9.45-10.00 ja 10.45-11.15
- voittajaluokat julkistetaan kuuluttamalla- Kierrokset merkataan taululle/lapulle luokassa opettajan valvonnassa- 11.45 alkavan välitunnin alussa joku luokasta tuo lapulle kirjoitetun kierrosten kokonaismäärän Lauralle. 

Eli nyt  liiketta kinttuihin ensi maanantaina! Parhaimmille luokille on luvassa palkinnot! 

Rentouttavaa syyslomaa!

Oikein hyvää syyslomaa kaikille! 

Yritä edes :D

Mikä?

Yrityskylä on kansainvälisesti palkittu suomalainen koulutusinnovaatio, jonka tarina alkaa vuodesta 2009. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimiskokonaisuus. Yrityskylä-oppimisympäristö on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa.

Ketkä?
Tänään Länsimetsän koulun 6lk. saivat viettää päivän yrityskylässä Suvilahdessa. Samaan aikaan mukana menossa oli myös Hietalahdesta 3 luokkaa.

Miksi?
Yrityskylän tarkoituksena on antaa oppiaille mahdollisuuden kokeilla työntekoa leikkimielisessä yrityskylässä. Ennen varsinaista päivää olemme opetelleet 10 tunnin ajan aiheeseen liityviä asioita verotuksesta, yritysmuotoihin sekä mainonnasta työpaikkahakuun.

Video yrityskylän esittelyyn

Kokemuksia:

Oppilas: Mahtava päivä. Opin myymään, käyttämään kassakonetta, maksamaan laskuja, toimimaan asiakaspalvelussa, käyttämään pankkikorttia, huolehtimaan omasta firmasta...
Ope: Mikäs sen osuvampi päivä viettää Maailman opettajien päivää, kun yrityskylässä. Hienosti järjestetty ja toiminnallinen kokonaisuus. Etukäteen koulussa parersimme yrityskylämateriaalin parissa ja välillä tuntui että miten ehditään kaikki asiat käydä läpi ennen yrityskyläpäivää. Hyvin oppilaat suoriutuivat ja tuli ihania onnistumisen kokemuksia ja sitä yrittäjyyttä!

Sibeliusta ja sirkusta sulassa sovussa

Tällä viikolla sattui koulun arkeen useampi erikoistapahtuma.

Ensin keskiviikkona menimme kaupunginorkesterin konserttiin. Aiheena oli Sibeliuksen juhlavuosi. Konsertti oli ihana kokemus ja oppilaat jaksoivat hienosti kuunnella kaunista musiikkia.

Kaupunginorkesteri oli koostanut hienon kokonaisuuden 

Sibeliuksen tuotannosta ja elämästä.

Sibeliuksen säveliä

Sibelius-konsertti oli iloinen, rauhallinen ja samalla hauska.
Kapellimestarin liikkeet olivat minusta hauskoja, koska se oli niin vauhdikasta.
Orkesteri soitti hyvin, ainakaan itse en huomannut virheitä.
Pidin Angry birds kohdasta, se tuli yllätyksenä.
Häämarssi oli minusta hyvä, sillä se oli iloinen, mutta rauhallinen.
Kokonaisuutena konsertti oli mieleinen, sillä pidän tuollaisista soittimista.

Kiia Hintsala 6R

Huikea Sibelius- konsertti

Olimme Sibelius- konsertissa keskiviikkona 30.9. klo 11.00. Makustelimme koulussa jo kappaleita ennen konserttia.

Minun mielestäni parhain oli Angry birds-kohta, sillä se erottui hyvin muista kappaleista ja se tuli yllättäen muiden kappaleiden joukosta. Konsertissa oli myös muita mahtavia kappaleita. Juontaja oli mielestäni hyvä, sillä hän puhui selkeästi ja otti yleisön huomioon. Haluaisin olla joskus osana tätä orkesteria ja oppia soittamaan kunnolla esimerkiksi viulua.

Kurkikohtaus ei kuulostanut kurkien raakunnalta, mutta olihan se silti todella ihana kappale. Koko konsertti oli hyvä, vaikka olisihan se voinut olla hiukan pidempi.

Terveisin. Sanni Länsimetsän koulusta

Sibelius-konsertissa
Sibelius-konsertti oli minun mielestäni hyvä mutta vähän tylsä. Kappaleiden valinnat olivat hyvät, mutta kappaleet olivat vähän kyllästyttäviä.  Angry Birds biisi oli erittäin hauska yllätys, sillä se piristi päivää kivasti. Kapellimestari Janne Nisosen liikkeet olivat hyvin vahvat ja loistavat. Juontajan sepitykset olivat hyvin hauskat ja mukavat lisäksi hän otti hyvin kaikki huomioon. Soittajat soittivat hyvin omia soittimiaan.

Kaiken kaikkeaan konsertti oli hyvä. Arvosanaksi annan 4/5

Terveisin: Sebastian Lassus,  Länsimetsän koulu, Vaasa

Sibelius-konsertissa
Keskiviikkona 30.9. saimme nauttia Vaasan kaupunginorkesterin Sibelius aiheisesta musiikista.  Olimme makustelleet Sibelius-aiheista musiikkia jo koulussa ja mielestäni oli ihan kiva päästä konserttiin. Sillä se olisi mukavaa vaihtelua oppitunnille ja pidän myös jonkin verran klassisesta musiikista.
Ensimmäiseksi ajattelen että konsertissa ei soitettaisi mitään erityistä, mutta olimme väärässä. Omat suosikkini oli Sibeliuksen itämainen kulkue ja kurkikohtaus sekä siihen sisältyvä Angry Birsds-aiheinen yllätys. Se oli koko esityksen paras kohta ja myös piristävä loppuhuipennus! Itse kurkikohtaus oli vähän omituinen. En kuullut tai havainnut siinä mitään kurkiin liittyvää. Toinen mistä ne tykännyt oli se, että salissa oli aika kuuma.
      Konsertin juontaja oli hyvin pirteä ja hän otti pienemmätkin kuulijat hyvin huomioon. Hänen ansiostaan konsertissa oli hyvä ja rento tunnelma.
       Soittajat soittivat hyvin ja eläytyivät hyvin musiikkiin. Kapellimestari Janne Nisonen otti homman haltuun. Olen itseasiassa aina halunnut aloittaa viulun soiton, mutta en ole ikinä ehtinyt. Olisi varmasti aivan mahtava tunne soittaa suurelle yleisölle.
      Kokonaisarvioksi tälle konsertille annan suuret aplodit ja toivoisin pääseväni kuulemaan musiikkianne uudestaan!

Terveisin Helmi Aaltonen, Länsimetsän koulun 6R-luokka


Sibeliuksen musiikkia
Lähdimme luokkamme kanssa Sibelius konserttiin 30.9. Konsertti alkoi 11.00 kaupungintalolla. Konsertin aloitti juontaja joka kertoi ensimmäisen kappaleen nimen joka oli Itämainen kulkue. Musiikki todella itämaiselta ja siitä sai keskiaikaisen mielikuvan. Kun musiikki päättyi,  juontaja tuli taas puhumaan oman osansa yleisölle ja saattoi kysyä myös kysymyksiä. Seuraavat kappaleet olivat  Linnan portilla, Melisande rukin äärellä, Allegretto, kuolema, kurkikohtaus ja myös Sibeliuksen oppipojan teettämä kappale Häämarssi. Konsertti sisälsi myös hauskan yllätyksen. Kurkikohtaus kappaleeseen Sibelius yritti teettää kurjenäänen soittimella. Mielestäni soitinvalinta ei ollut paras mahdollinen. Kurkikohtaus kappaleen loputtua seurasi yllätys Konsertin soittajat aloittivat soittaa Angry Birds kappaletta. Lauluvalinta oli mielestäni täydellinen sillä yleisössä oli myös monta 1-4 luokkalaista.

Konsertti oli mielestäni hyvin onnistunut. Huonoja puolia ei juurikaan ollut ja saimme skipata pari koulutuntia. Juontaja otti hyvin yleisön huomioon ja hänen avullaan yleisöllä ei ollut mahdollisuutta tylsistyä. Myös kapellimestarin liikkeitä oli hupaisaa katsella.
Terveisin: Sara Ahola

Sirkus Calas rantautui kouluumme torstaina ja

toi tuulahduksen sirkusmaailmasta keskelle koulupäivää.

Päivän aikana oli kaksi esitystä oppilaille sekä 3-4-luokkalaiset saivat itse kokeilla erilaisia sirkusteluja yhdessä Gerby Skolanin oppilaiden kanssa. 

Mikä on sinun janojuomasi?

Herkkulassa komeilee taulu jossa on erilaisia juomavaihtoehtoja ja 

purkkien alla on näissä olevat sokerimäärät. 

Tämä taulun tiedot ovat kyllä ihmetyttäneet niin 

aikuisia kuin lapsia. 

Maito nokittaa kaikki janojuomat ja vesi tulee kovana kakkosena!

Loistavaa, nyt on tervapata pihassa!

Olipa ihana tulla tänään kouluun kun ensimmäiseksi sai Nina-opelta palautetta: - Ihanaa, pihassa on nyt tervapata!
Eilen maalasimme liikkuva koulu - hengessä pihaan monenlaisia aktiviteetteja välitunteihin, apip-toimintaan ja ilta-aikaan. Tehotiimissä olivat Basse 6R, Marita ja Osmo.

Tässä valokuvien myötä vinkkiä oman koulun väelle ja samalla muillekin kouluille. Sääntöjä ja pelejä voi kehitellä itse vaikka mitä mutta tässä tulee myös pari vinkkiä...

Tervepata ei esittelyitä kaipaa

Kompassi oikeaan suuntaan
Pikajuoksu: etelä, koilinen...

Mutkajuoksu tai sama futapallon kanssa tai sokean kuljetus

Kunkkupallo: 

KUNKKU

Vähintään neljä osanottajaa sekä yksi pomppiva pallo.

Valitaan Kunkku. Osanottajat seisovat kukin omassa ruudussaan, Kunkku ruudussa 4. Kunkku saa pallon ensimmäiseksi. Kunkku syöttää pallon keskellä kenttää olevaan renkaaseen. Muut pelaajat yrittävät pompottaa palloa eteenpäin johonkin ruutuun. Palloa ei saa ottaa käsiinsä. Sitä ei myöskään saa lyödä omaan ruutuun, eikä se saa pomppia pelikentän ulkopuolelle. Jos joku tekee virheen, kaikkien on siirryttävä myötäpäivään seuraavaan ruutuun. Samoin siirrytään eteenpäin, jos pallo pomppii omaan ruutuun enemmän kuin yhden kerran (kaksoispomppu) ennen kuin se lyödään eteenpäin.

Voidaan myös pelata niin, että kentän ulkopuolella on vuoroaan odottavia pelaajia. Kun joku lyö pallon omaan ruutuunsa, aikaansaa kaksoispompun tai lyö pallon kentän ulkopuolelle, hän siirtyy pois kentältä ja uusi pelaaja tulee tilalle. Jos Kunkku tekee virheen, hänen oikealla puolellaan olevasta pelaajasta tulle Kunkku. Ja peli jatkuu.

Merimiespaini, takajalka viivalle

kiemurajuoksu, hippa, sokean kuljetus

Suomen kartta 12m. koossa:äärirajat ja läänien pääkaupungit .
 Tässä on rajattomasti mahdollisuuksia:

juokse Helsinkiin,  Rovaniemelle, Länsi-Suomeen, Ahvenanmaalle, 

Suomen rajanaapurit, joka kaupungin kohdalle oppilas ja
esim. Vaasa ja Jyväskylä vaihtaa paikkaa, hippaa rajaa pitkin...

Tavallisia hyppyruutuja on moniakin

Tässä heitetään esim. käpy numeroon 1. Sitten hypitään yhdellä jalalla 2,3,...

Matkan aikana poimitaan käpy mukaan. Jos onnistuu, niin sitten käpy kohtaan 2 jne. 

Pallokoulu: viivalta pallon heitto seinään ja koppi. Jos onnistuu niin 

saa siirtyä seuraavalle viivalle. Voidaan tehdä myös pareittain. 

Lummukan kalasaalis tapaa 12 vuoden jälkeen

Kaksitoista vuotta on kulunut siitä, kun 6J on päättänyt koulutaipaleensa Länsimetsän koulussa. Luokkamme pääsi aloittamaan uudessa koulussa vuonna -99 keväällä, kun koulu oli juuri valmistunut. Opettajamme oli 1-2 luokkaan asti Marja-Leena Koistinen, joka otti varmalla kokemuksella uudet ekaluokkalaiset haltuunsa. Luokkamme on alusta asti ollut äänekäs, eloisa ja villi mutta olimme kaiken tämän lisäksi kiltti luokka. Aina välillä sopen ovea jouduttiin silti raottamaan, jos joku meistä sattui olemaan villillä tuulella. Sopessa mietittiin sitten tekosia ja tultiin pian taas oman pulpetin ääreen. Marja- Leena teki kanssamme hyvän taustatyön ennen kuin Jari Lummukka saapui ohjaksiin.

Olimme kuulleet, että kolmannen vuoden syksyllä meillä vaihtuu opettaja. Taustatietoina meille kerrottiin, että opettaja on mies, jolla on tummat hiukset ja hänellä voisi olla hiukan latinolaistaustaa. No, odotimme ensimmäisenä koulupäivänä elokuussa (2000) parijonossa ulkona, kunnes ovea tulee avaamaan maanläheisiin väreihin pukeutunut vaalea suomalainen mies. Ehkä puheet ulkonäöstä eivät pitäneet paikkaansa, mutta kyllä Jari ainakin yhtä komeasti laulaa kuin latinomiehet.

Koulu aloitettiin ja Jari sai luotua luokkaamme hyvän ilmapiirin ja luokkahenkemme oli todella hyvä heti alusta lähtien. Kunnioitus opettajan ja oppilaan välillä oli hyvä, eikä Jarin tarvinnut kuin katsoa hiukan pahasti niin luokka hiljeni. Kunnioitimme ja pidimme Jarista todella paljon.

Neljän vuoden aikana ehdittiin nähdä ja kokea kaikenlaista. Luokkamme on ollut aina hyvin luova ja olimme innokkaita tuomaan itseämme esille. Esimerkiksi tytöt kehittelivät monia esityksiä, joita näyteltiin luokalle ja jonkun kerran koko koulullekin. Harjoittelimme myös paljon musiikkiesityksiä. Nokkahuilua on tullut vinguteltua monta vuotta ja edistyneimmät oppilaat saivat Jarilta soittotehtäväksi harjoitella Dingon Hämähäkkimiehen. Jari on musiikillisesti itse hyvin lahjakas ja sai monet meistä pitämään musiikista vaikka emme muuta osanneet kuin vinguttaa sitä nokkahuilua.

Parhaita muistoja neljän vuoden aikana ovat olleet yhteiset retket Villa Gerbyseen, missä kaikkien laukut tutkittiin keksimysteerin takia. Olimme myös luokkaretkellä Särkänniemessä ja leirikoulussa Piispalassa. Luokkamme osallistui muutamana vuonna katukoristurnaukseen, missä molemmilla kerroilla voitimme koko homman. Luokassa oli monia hyvin urheilullisesti lahjakkaita tyttöjä ja poikia. Koulujen välisissä kilpialuissa luokkamme oli aina paha vastus ja monesti joku meistä pääsikin palkinnoille. Tapasimme jäädä pelaamaan koulun jälkeen myös pingistä. Pingispöytä sijaitsi silloiseen aikaan ruokalan ja liikuntasalin aulassa. Iltapäivän tunteina ääniaalto nousi hiukan korkealle naurun remakasta puhumattakaan. Rehtori Matti Autio joutui monta kertaa kuuluttamaan ”pingispaikalla hiljaa”. Tämä legendaarinen kuulutus on jäänyt vahvasti mieleen positiivisella tavalla.

Legendaarisia muistoja liittyy myös Jarin rakkaaseen harrastukseen kalastamiseen. Kerran Jari oli ollut koko yön pilkillä ja tuli suoraan aamulla koululle potkukelkalla. Klo 8.00 piti aloittaa uskonnon tunti, mutta Jari opetti meille sen tunnin kalojen perkaamista. Rohkeimmat saivat suolistaa kaloja heti aamutuimaan. Jari on ollut aina luontoa kunnioittava ihminen ja sen takia hän käytti mahdollisimman vähän autoa. Kerran kävi niin, että aamulla kun Jari lähti polkemaan koulua kohti ja pääsi puoleen väliin matkaa, renkaasta meni kumi puhki. Tämän seurauksena Jari oli tunnin myöhässä. Tunnin odottelimme käytävillä ja saimme ajan kulumaan helposti käytäviä juosten ja hippaa leikkien. Rehtori Matti Autio tuli huolissaan kysymään meiltä missä Jari on. Lopulta Jari saapui. Rengasta paikattiin sitten matikan kokeen aikana luokan etuosassa. Kätevä mies tuo Jari.

MEISTÄ TULI MUURAREITA, TAKSIKUSKEJA, SUUTAREITA…

Tosiaan, kaksitoista vuotta on kulunut siitä kun me Lummukan kalasaaliin jäsenet olemme jättäneet alakoulun. Neljästä yhteisestä vuodesta on jäänyt niin hauskoja ja mukavia muistoja, että päätimme järjestää luokkakokouksen vanhassa tutussa paikassa; Villa Gerbyssä.

Suunnittelu alkoi jo alkuvuoden puolella huhtikuussa kun muutama luokkalainen oli nostanut ilmoille ajatusta jälleennäkemisestä. Ehdotus sai heti positiivista kannatusta ja tapahtumaa alettiin oitis järjestää. Facebookiin luotiin samantien Lummukan kalasaalis- niminen ryhmä, jossa tapahtumaa voitiin yhdessä suunnitella. Lukkoon lyötiin 12.9, jotta kaikki saavat varmasti sovittua kyseisen päivän vapaaksi.

Pienimuotinen suunnitteluryhmä otti ohjia tapahtuman sisällöstä. Päätimme että luokkakokouksessa olisi ainakin ala-aste aiheinen visa ja nokkahuilun soittoa. Yhteislaulusta puhuttiin myös. Lähetimme Jarille sähköpostia, josko hänkin pääsisi paikan päälle. Halusimme jokainen tietää mitä kalamestarille nykyään kuuluu. Pyysimme Jaria ottamaan kitaran mukaan. Jari vastasi myöntävästi kutsuumme ja kyseinen ilmoitus facebookin ryhmäämme sai monta tykkäystä.

Aloitimme illan sillä, että jokainen kertoi omat kuulumisensa ja mitä elämälle nykyään kuuluu. Meistä villeistä supersosiaalisista lapsista oli kasvanut kunnon kansalaisia. Joukossamme oli nyt sairaanhoitajia, sosionomeja, insinöörejä, raksamiehiä ja radiojuontaja yms. Joillekin oli siunaantunut jo perheenlisäystä, velkaakin oli otettu jo taloihin ja autoihin. Mieleen jäi, että jokainen oli päässyt elämässä hyvin eteenpäin ja kaikilla on asiat mallillaan.

Kun muodolliset esittelyt oli hoidettu, aloitimme yhteisen ala-aste aiheisen visan. Muistimme yllättävän hyvin tapahtumia ja oikeita vastauksia. Myös Lummukka muisti pieniäkin yksityiskohtia. Visan jälkeen kolme parasta joukkuetta palkittiin runsain palkinnoin. Illan edetessä tuli mies ja kitara esille ja lauloimme yhteislauluja. Illan aikana taustalla soi Spotifylista, jonne olimme listanneet hittikappaleita, joita 2000-luvulla kuuntelimme. Kappaleet olivat hyvin nostalgisia. Jari halusi myös soittaa ja laulaa meille omia kappaleitaan. Mies osaa kyllä taitavasti nuo kaksi taitoa.

Ilta kului ja lopulta aamuyönaikaan oli aika lopettaa tämä huikea ilta. Ilta meni kuin siivillä. Kaikilla oli todella hauskaa ja oli todella mukava nähdä kaikkia pitkän ajan jälkeen. Facebookissa puitiin vielä illan tapahtumia ja kuvat mitä otimme, jaettiin kaikille. Niitä kuvia on tultu katseltua moneen otteeseen ja hymyynhän siinä suu kääntyy. Yhteinen aikamme ala-asteella oli todella hauskaa aikaa ja harva alakoulun luokka järjestää luokkakokousta. Meille kaikille oli kuitenkin selvää, että jos joskus luokkakokouksen järjestää, se olisi juuri tämä luokka ja Jari mukaan lukien.

Lopuksi vielä kiitoksen sanat Jari Lummukalle, joka teki kanssamme unohtumattoman retken näiden neljän vuoden aikana. Jospa sitten 12 vuoden päästä järjestämme uuden tapaamisen. Jari, olet sinne ehdottomasti tervetullut. Kiitos myös mukavista muistoista muille opettajille, jotka olivat tuona aikana Länkkärissä töissä.

TÄSSÄ ME OLEMME:

Ennen:

Ylärivi: Kalle, Roope, Juho, Katri, Henna, Maiju, Lummukka, Joonas

Keskirivi: Sarah, Tiia, Linda, Mariia, Tiina, Santeri, Tatu, Jouni

Alarivi: Janne, Mikko, Ville, Marja, Tommi

Kuva Foto Airaksinen

Jälkeen:
Ylärivi: Lummukka, Marja, Mariia, Linda, Tiia, Sarah, Kalle, Juho

Keskirivi: Henna, Tommi, Santeri, Jouni, Janne

Alarivi: Joonas, Tiina, Katri

Kirjoittanut: Henna Harju