ELIAS:
Billy Elliot-näytelmässä oli mielestäni hyvää se, että näyttelijät olivat erittäin hyviä. Hyvää oli myös se, että esityksellä oli hyvin tärkeä sanoma-tee juuri niin kuin haluat itse tehdä.
Esityksen sanoma oli mielestäni se, että on tärkeää tehdä niin kuin haluaa ja tukea ja auttaa muita toteuttamaan unelmansa. Esitys liikutti minua hyvin paljon.
Lavastus oli mielestäni ihan ok, hiukan vaisu. Odotin jotain suurempaa. Puvustus oli mielestäni huippu, lukuunottamatta loppukohtausta. Visuaalinen puoli eli valot oli huiput! Niihin oli panostettu todella paljon.
Näyttelijöiden roolisuoritukset olivat myös huippuja, mutta Billyllä oli mielestäni liian vähän rooleja.
Musiikki ja tanssikoreografiat olivat hyviä. Ne sopi osittain yhteen.
Paras kohtaus oli mielestäni Billyn solotanssi ja –laulu. Siihen oli panostettu mielestäni paljon, mutta eniten oli panostettu loppukohtaukseen. Eniten kosketti ne kohtaukset, joissa Billy ja hänen äitinsä lauloi toisilleen. Olisin halunnut olla tottakai Billy :)
SELINA:
Esitys oli mielestäni todella hyvä. Pidin erityisesti isoista tanssi- ja laulukohtauksista. Tykkäsin siitä, kun esityksessä oli paljon eri-ikäisiä. Lempikohtaus oli varmaan se, jossa poliisit ja kaivostyönteijät tappelivat tai se, jossa Billy tanssa balettia ammattitanssijan kanssa ja hänet nostettiin ilmaan. En pitänyt kovin paljoa kohtauksista, joissa lauloi vain yksi henkilö.
Luulen, että esityksellä haluttiin kertoa, että vaikka joku estäisi unelmaasi ei kannata silti luovuttaa. Esitys herätti minussa toivoa unelmiini. Mielestäni esityksen opetus oli se, että vaikka sinun unelmaan ei uskottaisi, ei silti kannata luovuttaa vaan pyrkiä saavuttamaan unelmasi.
Pidin puvustuksesta, koska se sopi Englantiin ja elettyyn aikaan. Lempipukuni oli varmaan Billyn veljellä Tonilla, mkoska se oli moderni versio kaivospuvusta. Minusta lavastukseen olisi voinut lisätä enemmän yksityiskohtia, mutta tykkäsin yllättävistä asioista kuten kimalleverhoista.
Näyttelijöistä huomasi, että he olivat harjoitelleet paljon. Ihmettelin myös, että miten he voivat muistaa kaikki tanssit, repliikit ja laulut, kun monet näyttelijät vaihtelevat rooleja. Kaikki näyttelijät osasivat tanssia ja laulaa taitavasti. Näyttelijöiden eläytyminen oli myös hyvin vakuuttavaa. Vaikka esityksissä oli myös nuoria, he näyttelivät todella taitavasti.
Musiikki sopi mielestäni todella hvyin kohtauksiin ja tanssiin. Bändi soitti taitavasti ja oli kiva katsoa heidän toissoa lavan takareunassa. Pidin paljon steppitansseista koska musiikki sopi hyvin steppaukseen.
Olisin itsekin halunnut olla esityksessä mukana, varmaan balettitanssijana. Billyn muistokohtaukset äidistä olivat koskettavia. Esitys oli aika pitkä ja huomasin, että loppua kohden monet rupesivat puhumaan toisilleen, joka oli vähän häiritsevää. Pidin paljon esityksen lopusta. Se oli erityinen ja humoristinen. Sitä voi oikeasti kutsua loppuhuipennukseksi.
Esitys oli mielestäni todella hyvä. Pidin erityisesti isoista tanssi- ja laulukohtauksista. Tykkäsin siitä, kun esityksessä oli paljon eri-ikäisiä. Lempikohtaus oli varmaan se, jossa poliisit ja kaivostyönteijät tappelivat tai se, jossa Billy tanssa balettia ammattitanssijan kanssa ja hänet nostettiin ilmaan. En pitänyt kovin paljoa kohtauksista, joissa lauloi vain yksi henkilö.
Luulen, että esityksellä haluttiin kertoa, että vaikka joku estäisi unelmaasi ei kannata silti luovuttaa. Esitys herätti minussa toivoa unelmiini. Mielestäni esityksen opetus oli se, että vaikka sinun unelmaan ei uskottaisi, ei silti kannata luovuttaa vaan pyrkiä saavuttamaan unelmasi.
Pidin puvustuksesta, koska se sopi Englantiin ja elettyyn aikaan. Lempipukuni oli varmaan Billyn veljellä Tonilla, mkoska se oli moderni versio kaivospuvusta. Minusta lavastukseen olisi voinut lisätä enemmän yksityiskohtia, mutta tykkäsin yllättävistä asioista kuten kimalleverhoista.
Näyttelijöistä huomasi, että he olivat harjoitelleet paljon. Ihmettelin myös, että miten he voivat muistaa kaikki tanssit, repliikit ja laulut, kun monet näyttelijät vaihtelevat rooleja. Kaikki näyttelijät osasivat tanssia ja laulaa taitavasti. Näyttelijöiden eläytyminen oli myös hyvin vakuuttavaa. Vaikka esityksissä oli myös nuoria, he näyttelivät todella taitavasti.
Musiikki sopi mielestäni todella hvyin kohtauksiin ja tanssiin. Bändi soitti taitavasti ja oli kiva katsoa heidän toissoa lavan takareunassa. Pidin paljon steppitansseista koska musiikki sopi hyvin steppaukseen.
Olisin itsekin halunnut olla esityksessä mukana, varmaan balettitanssijana. Billyn muistokohtaukset äidistä olivat koskettavia. Esitys oli aika pitkä ja huomasin, että loppua kohden monet rupesivat puhumaan toisilleen, joka oli vähän häiritsevää. Pidin paljon esityksen lopusta. Se oli erityinen ja humoristinen. Sitä voi oikeasti kutsua loppuhuipennukseksi.
Kuva Vaasan kaupunginteatterin Internet-sivulta
