torstai 30. tammikuuta 2020

"Kaunokirjallisuuden lukeminen on mielestäni tärkeä avain empatian kehittämiseen”

Lukuintoa lisäämässä!

Tänään aamulla lehdessä oli hyvä artikkeli lukemisen tärkeydestä ja laitoinkin artikkelin blogikirjoituksen loppuun. Tänään vietitiin taas koulun lukuvälkkää ja ei meinanneet kirjaston tuolit riittää lukijoille. Lisäksi parissa luokkahuoneessa oli lukuporukoita. Kirjastossa näytti olevan osalla historian kirjat esiillä, tietokirjat ovat suosittuja koska niitä ei normaalisti voi viedä luokkaan mutta lukuvälkällä voi tutkia mm. Guinnesin ennätystenkirjoja. Perinteiset kaunokirjallisuuden teokset olivat myös monille kädessä. En raaskinut häiritä heidän lukemista mutta bongasin muutamia muita oppilaita iltapäivällä haastatteluun. 
Nämä nelosluokkalaiset pojat tykkäävät Neropatin päiväkirjoista ja Kapteeni Kalsareista. Kirjoissa on hyvä olla huumoria ja jännitystä. Lukuhetki pojilla on usein iltaisin. He tiesivät että kännykkää ei kannata käyttää ennen nukkumista vaan ottaa kivan kirjan käteen. Hyvä pojat! Pojat käyvät kirjastossa mutta myös kotoa löytyy paljon ostettuja kirjoja sekä isoäidin luona on Aku Ankka- maailma. 
Tämä tyttö lukee tällä hetkellä isoveljen kirjaa yökoulusta. Zombi-kirjat kiinnostavat myös. Kirjoja hän haali eniten kirjastobussista. Kivoin lukuhetki on kun tulee koulusta kotiin. Hänen mielestä on mahvataa kun koulussakin on lukuhetkiä ja -välkkiä. Vinkkasin myös että keväällä on tulossa kiva yhteistyöprojekti kaupunginkirjaston kanssa, mutta siitä tarkemmin tuonnenpana! 
¨
Nämä tytöt nappasivat kirjaston hyllystä lempikirjojaan. Banaanikirjat ja Klass 1b ovat suosikkeja. Kysyin molemmilta mikä on ollut ihan paras kirja. Sinttu ja Tatu ja Patu tulivat kuin apteekin hyllyltä. Onneksi näitä kirjoja on monta molemmissa sarjoissa. Hyvä kirja on tyttöjen mielestä jännittävä ja siinä on kivoja kuvia. Kotona on ihanaa kun luetaan illalla ääneen kirjaa. Aina ei ehdi jos on kiirettä tai treenejä mutta aina silloin tällöin. 
Ilkka-Pohjalaisessa (no nyt se on sitten kirjoitettu ensimmäistä kertaa) oli tänään mahtava juttu lukemisen tärkeydestä. Tässä kyseinen artikkeli
LÄHDE: Ilkka-Pohjalainen, 30.1.2020, s. 28”Kaunokirjallisuuden lukeminen on mielestäni tärkeä avain empatian kehittämiseen”, näkee yläkoululaisille äidinkieltä ja kirjallisuutta opettava Hanna Rahko
Viime jouluna julkaistun PISA-tutkimuksen perusteella yhä useampi suomalaisoppilas suhtautui kielteisesti lukemiseen. Verrattuna vuoteen 2009 lukemista mieliharrastuksenaan pitävien joukko on vähentynyt yhdeksän prosenttiyksikköä.
Jos peräti 63 prosenttia suomalaispojista antoi myöntävän vastauksen väittämään "Luen vain, jos on pakko", kehityssuuntaan on puututtava vakavasti.
Kolmeosaisessa juttusarjassamme kolme opettajaa pohtii lasten ja nuorten lukutaidon tilaa ja keinoja lukutaidon kehittämiseksi.
Tällä kertaa lukutaidon nykytilaa pohtii Seinäjoen lyseon äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Hanna Rahko, jolla on meneillään 13. vuosi kyseisten aineiden opettajana.
Millaisia kielen taitajia yläluokille saapuu alakoulusta?
– Yläkouluun tulee hyvin monenlaisia kielen taitajia. Joukossa on käsittämättömän taitavia ja ilmaisullisesti rohkeita oppilaita, jotka ovat kiinnostuneita kielestä ja sen ilmiöistä.
– Toisaalta on oppilaita, joiden taidot ovat heikot varsinkin kirjoitetun kielen ymmärtämisessä tai tuottamisessa, ja usein he myös suhtautuvat äidinkieleen ja kirjallisuuteen oppiaineena nuivasti tai vastahakoisesti.
Mihin suuntaan nuorten lukutaito on liikkunut opettajanurasi aikana?
– Kokonaisuutena tässäkin ilmiössä näkyy ääripäistyminen. Vapaa-ajalla tai vapaaehtoisesti lukevien määrä on vähentynyt, mutta toisaalta käytännössä jokaisessa luokassa on myös muutama hyvin aktiivinen lukija, joilla lukutaitokin on harrastuksen myötä hyvä.
Ajan ilmiö on, että syventyvä lukeminen haastaa aiempaa useampia oppilaita. Määrällisesti saatetaan lukea lähes yhtä paljon kuin ennenkin, mutta tekstit ovat lyhyempiä ja lukeminen usein silmäilevää ja selaamiseen sävyttämää.
– Silloin kun pitää perehtyä johonkin tekstiin tarkasti ja varsinkin kun kyse on ymmärtämisestä tai tiedon suhteuttamisesta, ollaan vaikeuksissa.
Mekaanisen lukutaidon heikkouden lisäksi hankaluuksia aiheuttaa tuolloin myös keskittyminen.
– Pitkä tai pitkähkö teksti itsessään tuntuu vaikealta ottaa haltuun, kun vapaa-ajan lukeminen on vain viestejä, päivityksiä ja otsikoiden silmäilyä.
Millaisia kannustimia käytät lukemiseen?
– Tällä hetkellä meillä on meneillään 7.- ja 8.-luokkien kesken lukukilpailu, jossa kisataan niinkin tylyllä mittarilla kuin luettujen sivujen määrällä. Kilpailusuoritukseksi hyväksyttävien kokonaisteosten esittely luokassa on kuitenkin tuonut lukemista näkyviin ja osoittanut, miten monipuolisesti yläkoululainen lukee Michelle Obaman elämäkerrasta nuortenkirjoihin ja aikuisten dekkareihin asti, Rahko kertoo aiheiden kirjosta.

Oppilaat tekevät kirjatrailereita ja vlogeja

Ops-muutoksen myötä 8.-luokalle tullut neljäs äidinkielen ja kirjallisuuden tunti on Rahkon opetuksessa pyhitetty lukemiselle.
– Aloitin syksyn lukemalla kummallekin opetusryhmälleni romaanin ääneen. Sitten luimme vapaavalintaisia romaaneja, joista on nyt tehty kirjatrailereita ja vlogeja. Seuraavana harjoittelemme lukupiiriä. Toivon, että erilaisista tavoista jokainen löytäisi itselleen luontevan tavan kehittää lukemistaan ja niitä kirjoja, joiden ääressä viihtyä.
Hanna Rahko uskoo, että tärkeintä lukuinnon kasvattamisessa on tuoda lukeminen näkyviin.
– Tarinan lumo on aikamoinen, kun sen äärelle vain malttaa pysähtyä. Lukutunti on ollut yksi konkreettinen keino auttaa oppilaita pysähtymään lukemisen äärelle ja keskittymään tarinaan. Kokemukseni lukutunneista ovat olleet positiivisia, ja opettajana koen, että lukemiseen laitettu aika maksaa itsensä kaikilla äidinkielen osa-alueilla takaisin.

Lyseo lukee -viikolla jo perinteitä

Seinäjoen lyseossa on monenlaista lukemiseen liittyvää viritystä myös koulun tasolla.
– Olemme yhdessä kollegoiden kanssa järjestäneet useamman vuoden Lyseo lukee -viikon, jossa monialaisten oppimiskokonaisuuksien hengessä vietetään muun muassa lukusiestaa. Keskipäivän oppitunnin alusta varataan 15 minuuttia kaunokirjallisuuden lukemiseen.
Palaute viikosta on ollut hyvää sekä opettajien että oppilaiden osalta.
– Kaunokirjallisuuteen käytetyn vartin jälkeen ehtii kuulemma opettaa ja opiskella kemian oppitunnin asiatkin ihan hyvin, kun oppilaat ovat niin keskittyneitä.
Jos suomalaisten lukutaito edelleen heikkenee, kyseessä on melkoinen yhteiskunnallinen ongelma.
Millaisia keinoja ongelmien taltuttamiseksi on?
– Lukutaito on yksi tasa-arvon takeista. Siksi heikko ja heikkenevä lukutaito on todella myös yhteiskunnallinen ongelma.
– Erityisesti kiinnittäisin huomiota varhaislapsuuteen, niihin lukutaidon siemeniin, jotka istutetaan jo selvästi ennen kouluikää. Vanhempia tulisi kannustaa ja tukea lukemaan lapsilleen. Kirjoja tulisi olla helposti saatavilla ja lukemisesta tulisi puhua innostaen ja kannustaen.
Huolestunut puhe tehoaa vain harvoihin ja harvoin.
– Hyvät lukulähettiläät kuten maalivahti Kevin Lankinen auttavat tuomalla kirjojen merkityksen esille vielä äikän maikkoja uskottavammin. Uskon vakaasti, että jokaiselle löytyy lukemista, ja oikea teksti kannustaa uusien tekstien pariin.
– Lukemista oppii lukemalla, ja kaikki lukeminen on hyvästä. Ajattelen, että se on vähän samaan tapaan kuin nykyisessä liikuntasuosituksessa, että lukemisen voi kerätä pienistä paloista.
Mitkä ovat lukutaitoa rapauttavia tekijöitä?
– Lukeminen tuottaa mielihyvää hitaasti verrattuna moniin nykyajan viihtymisen muotoihin. On helpompaa katsoa video kuin keskittyä kirjaan.
Lukutaito suoraan sanoen rapautuu, jos ei lueta.
– Jos kirjat ovat vain välttämätön paha eikä painettuja tekstejä näe kuin puhelimesta tai tabletista, vieraantuu siitä, millaista se on. Ja kun kirjakielestä tulee vierasta, on monen tekstin lukeminen työlästä myös siksi, että se sisältää vieraita sanoja, mutkikkaita ilmaisuja ja monenlaisia viittaussuhteita.
Kysyimme jokaiselta juttusarjaan haastatellulta opettajalta, perustavaa laatua olevan kysymyksen.
Miksi lukutaito on niin tärkeää oppimiselle?

Hanna Rahko, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Seinäjoen lyseossa:

– Lukutaito on avain sekä ympäröivän maailman että itsensä ymmärtämiseen. Hyvä lukutaito mahdollistaa kaikenlaisen oppimisen. Se lisää sanavarastoa ja auttaa sanallistamaan ilmiöitä ja asioita ympärillämme.
Lukemisen on todettu lisäävän muun muassa keskittymiskykyä, vähentävän stressiä sekä lisäävän empatiakykyä. Toisin sanoen kykyä ymmärtää toista ihmistä.
Julkisuudessa on joskus keskusteltu suomalaisten empatiavajeesta. Myös vihapuhe ja maalittaminen ovat nousseet someajan ilmiöiksi.
– Varsinkin kaunokirjallisuuden lukeminen on mielestäni tärkeä avain empatian kehittämiseen. Siksi koulussakin on muiden tekstien rinnalla muistettava eläytyvä lukeminen. Se, että lukeminen itsessään on arvo ja elämys. Onneksi äidinkielessä ja kirjallisuudessa se on myös oppiaineen nimessä muistutuksena tästä.
– Olisi ensiarvoisen tärkeää, että meistä jokainen saisi sanat ilmaista omia ajatuksiaan ja tunteitaan ja ymmärtää siten myös muita. Lukemalla erilaisista ihmisistä, erilaisista elämistä, maailmoista ja todellisuuksista, opimme enemmän kuin arkisessa vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.
– Lukija voi liikkua tarinassa myös taaksepäin ja luomalla oman tulkintansa syventää ymmärrystä erilaisuudesta ja toisaalta samankaltaisuudesta. Tätä pyrin nuorilleni opettamaan: innostamalla, kannustamalla ja olemalla myös itse aikuisen lukijan esimerkki.
Hanna Rahko valittiin 2017 vuoden äidinkielenopettajaksi. Äidinkielen opettajain liiton mukaan Rahko on työlleen omistautunut, innostava peruskoulun opettaja, opetuksen kehittäjä ja uudistaja. Rahko valittiin tuolloin myös uudeksi jäseneksi Äidinkielen opettajain liiton hallitukseen, jossa hän vaikuttaa edelleen.

Lukutaito 2/3

Seuraavassa ja viimeisessä juttusarjan osiossa haastattelussa on Alavuden yläkoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Johanna Ranta-Knuuttila. Ensimmäisessä jutussa haastateltavana oli Seinäjoen Alakylän koulun 3.-luokan opettaja Heli Mäntynen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti