keskiviikko 13. toukokuuta 2020

Kansainvälistä ulkoluokkapäivää vietetään 14.5.

Huomenna vietetään ulkoluokkapäivää! Lähde sinäkin mukaan! Tässä koottuna kivoja vinkkejä...nappaa parhaat ja käy luonnossa vaikka jokaisena koulupäivänä. Jos nämä vinkit ei nappaa, niin somessa on miljoona lisää... esim.
https://ulkoluokkapaiva.org/resurssit/

Tässä valmiita ideoita: 
Kevätbongaus: Laput monistetaan ja lapset etsivät bingon kohtia.  

Toinen bingo, ei muuta kuin monistamaan ja etsimään
Kim-leikki on aina "varma nakki"
Kerätään luonnosta sopiva määrä asioita ja sitten jokainen pistää silmät kiinni ja yksi oppilas ottaa yhden pois, vaihtaa paikkaa, lisää jotain... Tämä turvaetäisyyksin niin että pareittain tai vuorotellen.

 Lähde: perinneleikki joka on kansanperinnettä 


PEILIKÄVELY 
Hanskat kädessä ja peilin kanssa kävely metsässä
Lähde: Kvarkens naturskola, Maria Svens, koulutus 2020, Vaasa

Vesiötökät 
Printtaa vinkkejä 

ULKOLEIKKIKORTIT: 

Ötökkäaskartelu: 

Linturetken kivoja tehtäviä 
 LUONTORUNO: 
Luontorunoraati: Istuudu open äänen kuuluville ja muista turvavälit. Kuuntele open lukemia luontorunoja. Anna kuulemallesi runolle 1-5 pistettä ja näytä pisteet sormia nostamalla. Kun olet kuullut runoja, mieti mitä asioita runossa arvostat, mikä jäi erityisesti mieleen, loppusoinnut, tunnelma, henkilöt, Tapahtumapaikka, tunteet, toiveikkuus, pelko, ihailu Mikä runoista oli mielestäsi kaikkein paras? Miksi?  
Minä olen nähnyt auringon ja pilvet ja tuulen ja vihreän maan, ja minä voin koska tahansa kutsua ne sydämestäni esiin. Saima Harmaja  Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen. 
Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä, tammenlehvä-seppel vehrytuus. En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär' elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie. 
 Eino Leino: Nocturne 1903 

Lapin kesä 
Lapissa kaikki kukkii nopeasti, maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. Tuot' olen aatellut ma useasti, kun katson kansan tämän vaiheisiin.  Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta ja suuri surkastua alhaiseen? Miks meillä niin on monta mielipuolta? Miks vähän käyttäjiä kanteleen?  Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu kuin heinää, - miestä toiveen tosiaan, miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu tai kesken toimiansa katkeaa?  Muualla tulta säihkyy harmaahapset, vanhoissa hehkuu hengen aurinko. Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset ja nuori mies on hautaan valmis jo.  Ja minä itse? Miksi näitä mietin? Se merkki varhaisen on vanhuuden. Miks seuraa käskyä en veren vietin, vaan kansain kohtaloita huokailen?  On vastaus vain yksi: Lapin suvi. Sitaatellessa mieli apeutuu. On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi ja kukkain kukoistus ja riemu muu.  Mut pitkä vain on talven valta. Hetken tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan, kun taas ne alkaa aurinkoisen retken ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.  Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän, te suuret aatteet, teitä tervehdän! Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä, jos muutattekin maihin etelän!  Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin.  Havisten halki ilman lentäkäätte! Tekoja luokaa, maita valaiskaa! Mut talven poistuneen kun täältä näätte, ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa! 
  
Eino Leino: Kangastuksia 1902 
Yksinäinen siili 
Oi, sanoi siili, Olen tunteellinen siili, Olen hyvä, kiltti, hellä Ja kenelläpä, kellä on vastaan sanomista? Se vain on surullista, että piikkikuoren alla siilin hellyys piili. 
Oi, sanoi siili, Olen surullinen siili, Niin yksinäinen jotta! Ja se on aivan totta: Yksinänsä eli Ja piikein piikitteli, Ja piikkikuoren alla Sitten itkeskeli. - Kirsi Kunnas 
Hauen laulu 
Kosteasta kodostaan nous hauki puuhun laulamaan 
kun puhki pilvien harmajain jo himersi päivän kajo ja järvelle heräsi nauravain lainehitten ajo nous hauki kuusen latvukseen punaista käpyä purrakseen 
lie nähnyt kuullut haistanut tai kävyn päästä maistanut sen aamun kasteenkostean loiston sanomattoman 
kun aukoellen luista suutaan longotellen leukaluutaan 
niin villin-raskaan se virren veti että vaikeni linnut heti kuin vetten paino ois tullut yli ja yksinäisyyden kylmä syli. 
(Jääpeili 1928) 

“Metsän seinä on vain vihreä ovi, josta valo ohjaa ystävänsä” (Risto Rasa) 

Luontorunon kirjoitus: Etsi sopiva paikka ja kirjoita oma luontorunosi. Nauti samalla ulkoilmasta, äänistä, tuoksuista....  Valmistaudu lausumaan runosi. Muista että runon esittämisessä ei ole kiire. Kun kuuntelet muiden runojen lausumista, voit laittaa halutessasi silmät kiinni ja vaikka maata. Nauti! 
Lähde: Satu Mälkiä ympäristökasvattaja Ulko-opettajien instagram
  
Kaisloista  labyrintteja rannalla Valmistetaan labyrintteja rantahiekkaan järviruokoista. Labyrintit voivat olla minikokoisia muurahaisille tai ihmisen askelille sopivia.  
Lähde: Perinneleikki

#leikkisäluonto #ulkoluokkapäivä

Lähes 150 maratoonaria! Wautsi wau!

Etäkoulu ei estänyt tänä keväänä maratoonia! Keksimme sopivat soveltavat säännöt ja niin vain alkoi maratonrastit kertyä passeihin. Jos koko maraton on lukijalle aivan uusi juttu, niin kannattaa kurkata blogikirjoitus: Maraton-bloggaus
Kuukausi on siis ollut aikaa kävellä reilun 42 km ja nyt on nimilistat selvillä. Niin mahtavaa kun niin moni on urakan ottanut haasteekseen ja joko tehnyt osan maratonista, koko maratonin tai jopa pari maratonia. Hyvä Länkkäri!
Kyselin muutamalta oppilaalta tunnelmia etämaratonista ja tässä kysymykset: 

- Mikä innostutti maratooniin?
- Kerro miten sait rastit kerättyä? Pururadalla, perheen kanssa, yksin, sisaruksen kanssa...
- Mitä hyötyä mielestäsi maratoonin suorittamisesta oli?
-Haluatko kertoa jostain kivasta lenkistäsi?
- Millaista oli tehdä maratoonia tänä vuonna etänä?
- Aiotko tehdä maratoonin ensi vuonnakin?
- MItä mieltä vanhempasi oli tästä haasteesta.
Kiitos haastattelusta! Ja onnea vielä! 
t. Marita-ope

Tässä oppilaiden vastauksia:

Emilian 5lk. vastaukset:1.Olen suorittanut maratoonin joka vuosi😀2. Rastit tulivat kerättyä pikkusiskon,äidin ja koiran kanssa lenkillä.Äitikin suoritti maratoonin ihan mielenkiinnosta. Lisäksi parin muun kaverin kanssa.Lenkkimaastoina metsäpolut,pyörätiet ja pururata.3.Sai liikuntaa4?5. Maratoonin suorittaminen etänä oli kivaa,ei tarvinnut mennä rapakossa.Koulun polku rapakoituu,kun siellä monet kiertää.6.Kyllä7. Ei ole kerrottu. Äidin kommentti: oli kivaa kisailla kotona kumpi saa rastit enemmin äiti vai tytär.Hävisin kisan yhdellä rastilla🤣

Haastattelin Veeraa 2K-luokalta.
- Mikä innostutti maratooniin?
Viime vuotinen maratooni oli niin kiva, että halusin tehdä sen uudestaan.
- Kerro miten sait rastit kerättyä? Pururadalla, perheen kanssa, yksin, sisaruksen kanssa...
Perheen ja naapurin kaverien kanssa. Kiersimme tätä kotikadun lenkkiä, pururataa ja kävin muutaman kerran suunnistamassakin.
- Mitä hyötyä mielestäsi maratoonin suorittamisesta oli?
Liikunta lisääntyi. Ja oli kiva jutella naapureiden kanssa samalla kun kävelimme lenkkiä.
-Haluatko kertoa jostain kivasta lenkistäsi?
Yhdellä lenkillä sain silittää kolmea eri koiraa.
-Millaista oli tehdä maratoonia tänä vuonna etänä?
Ihan kivaa.
- Aiotko tehdä maratoonin ensi vuonnakin?
Joo.
- MItä mieltä vanhempasi oli tästä haasteesta.
Nekin tykkäsivät ja lähtivät kyllä helposti mukaan lenkille, kun pyysin.



Isabella 3R
1. Maratooni innostutti koska suoritin sen ykkösellä ja kakkosella.
2. Sain rastit kerättyä perheen kanssaja pururadalla ja siskon kanssa maratoonin suorittamisessa saa ulkoilmaa.
3. Maratoonin teko etänä oli vähän outoa.
4. Aion tehdä maratooin myös ensi vuonna .
5. Vanhempani tykkäsivät kun osallistuin mararooniin.  


Maratoonarin etätä suoritt joka kolmas koulumme oppilas.
Ykkösluokkalaisista maratonin suoritti yli 20 oppilasta.
Kakkosista n. 15 oppilasta.
Kolmoset olivat tosi ahkeria:  yli 35 maratoonaria.
Neloset: yli 25 maratoonaria
Viidesluokkalaisia maratoonareita on 10 sankaria.
Kuudensilta maratonin suoritti yksi.
Yksi oppilas ilmoitti että on äitinsä kanssa kävellyt kuukauden aikana 140km. Mitäs tästä sanotte?
Aika moni opettaja ja huoltaja on myös huikannut minulle että valmista tuli!

Jos nyt huomaat että maratooni on ilmoittamatta niin iltaan asti on aikaa!
Perinteistä maratonjuhlaa emme voi nyt järjestää mutta vanhempainyhdistys on iloksemme mitalit kuitenkin hommannut ja ne haetaan luokissa lauantain koulupäivänä 23.5.

ONNEA VIELÄ!
   




tiistai 12. toukokuuta 2020

Etäopetuksen palapeli

Lähetin juuri äsken 38. etäopetuspäivän ohjeistuksen Teamsiin. Samalla tuli mieleeni ajatus 1000 palan palapelistä. Kun olin nuori, joka jouluinen traditio oli perheen yhteinen palapeli olohuoneen pöydällä. Sen ympärillä oli hyvä olla. Haastetta oli mutta aina ne saatiin valmiiksi.
Tämä etätyö on ollut kyllä kuten palapeli mutta onko tämä koskaan tullut valmiiksi ja mitä tunteita tämä on itsessäni herättänyt... ajattelin kirjoittaa tästä aiheesta nyt....

Ensin etäkoulun alussa syliin heitettiin palapelilaatikko. Jotain tuttua kuvassa oli ja ajatus rakentamisesta pala kerrallaan tietenkin oli selvillä. Mitään hahmotusta siitä kuinka monta palaa palapelissä olisi tai mikä kuva siitä muodostuisi ei ollut. Jostain oli kuitenkin aloitettava. 

Aivan ensimmäisenä kaikki palat olivat sekavia eli etäkoulu ajatuksena ja keinot oli hukassa. Sitten vähitellen ajattelin että jospa aloittaisi reunapaloista. Reunat alkoivat kokoontua ja oli ihana tunne kun sain jokaisen reunapalan eli oppilaani linjoille ja vaikka olimme kodeissa niin kuitenkin muodostimme kehyksen 3R-luokalle. 

Nurkkapalat olivat ensin hukassa mutta nyt näen ne kirkkaana: Yksi nurkka oli oppilaat ja heidän huoltajat. Aivan hirvittää, kuinka monta viestiä huoltajat ovat saaneet. Välillä ajattelin että laitan harvemmin pitkiä viestejä, välillä useammpin tästäviestejä... Ja ajatella niitä perheitä joissa on monta kouluikäistä lasta ja kaikkien opettajien Wilma-viestit! Huh, huh! Toinen nurkka oli omat lähimmäiset kotona. Työaika ja oma aika käsitteinä sumentui ja oli hyvä kun kumppanini kiskaisi luurit korvilta ja laittoi pensselisudin tai kätkökartan tilalle. Kolmas palapelin nurkka on ollut 3 läheisintä kolleegaa: Heidi-open kanssa olemme suunnitelleet, tuumanneet, murhetineet ja tuulettaneet matkan varrella tiiviisti. Luokan etäopetuksen tukena on olleet kova kaksikko ohjaaja Kaija ja erkkaope Annina. Kiitos! Neljäs nurkka palapelissä on ollut Petri Jämsen. Ikinä en ole häntä tavannut mutta kovin tututta jo ollaan :D Hän ylläpitää Facebookin Microsoft Office 365 opetuksessa ja oppimisessa -ryhmää josta olen löytänyt lukemattomia kertoja teknistä tukea ja materiaalia jolla kouluttautua ja sitten opastaa kolleegoita etäopetuksen tvt-haasteissa. 

Nyt olemme siis saaneet raamit ja nurkkapalat paikoilleen. Sitten tietenkin matkan varrella on ollut helppoja kohtia palapelissä, joissa palat ovat loksahdelleet paikalleen aivan heittämällä. Välillä on tökkinyt ja vaikka kuinka paloja on yrittänyt loksautella niin ei vain ole edennyt. Reunapalat ovat olleet hukassa eli oppilasta ei saa linjoille. Mitä näissä tilanteissa on voinut tehdä? Välillä on ollut pakko ottaa etäisyyttä, sekottaa paloja uudelleen, puuskuttaa, hörpätä teemukillinen, kiertää korvat sauhuten lähisaari, laittaa Wilma-viestiä, soittaa Heidille. Joskus aika on auttanut. Aamulla kun on palapelin ääreen istahtanut tuntuu kuin joku olisi yöllä tehnyt muutaman 10 palaa salaa eteenpäin. 

Matikassa varsinkin on tullut vastaan hetkiä kun ensin jonkun oppilaan kanssa on ollut haasteita saada opetusta onnistumaan ja sitten yht äkkiä kuin palapeleissä pari isompaa kokonaisuutta yhdistyy yhteen ja hommat alkavatkin sujua. Näin kävi laskujärjestyksen kanssa. 


Missä vaiheessa nyt olen palapelin kanssa? Taitaa olla taivaspalat jäljellä.... samaan aikaan matkaväsymystä ja toisaalta tietoa siitä että palat kohta loppuu. Nyt vain asettelen loput palat kohdilleen ja katselen palapeliä etäämmältä. Nyt näen jo kuvat ja hahmot ja monet muistot etäkouluajalta. Kirkkaimpana helmenä nousee ilman muuta aidot oppilaat jotka uskomattoman hyvin ovat mukautuneet, venyneet ja paukkuneet tilanteen vaatimalla tavalla ja vähän paremminkin. Kaikkein liikuttavin hetki oli ehkä toiminnallinen ryhmätyö jossa oppilaat olivat Teamsin ryhmien kanavilla tekemässä uskonnon pohdintoja ja ope vain piipahteli kuuntelemassa työskentelyä ja poistui takaviistoon kun huomasi että tämähän sujuu. 

Taivaspalojen jälkeen laitan etäopetuspalapeliin kontaktimuovin päälle ja ripustan muistojen seinään. Me selvittiin tästä! Nyt juuri olen ottamassa uutta palapeliä etäkoulusta kouluun palaamisesta ja  pohdin miten tämän palapelin kohdalla saisin palat järjestettyä niin hienosti itselleni ja lapsille oikeisiin kasoihin ja sävyittäin että itse loppukevät menisi vain paloja naksutellen. Tiedän jo että eihän se noin mene, eikä tarvitsekaan. Välillä joku heiluttaa palapelipöytää, joku tuo lisää paloja entisen päälle, joku opastaa yllättäin että saakin koskea vain vihreisiin paloihin...

Lapsuudessa kun tein joulupalapeliä, meillä oli iki-ihana koira nimeltään Ira. Aina luulimme että hän olisi syönyt jonkun kriittisen palan kun oikeaa palaa ei meinannut löytyä. Eihän Ira ollut syönyt. Sehän löytyi yleensä liinan välistä tai muualta. Nyt varmaan tulee toukokuussa vielä tunne että joku on kriittisen palan vienyt! Pitää vain uskoa itseensä ja sisuun ja pitää kiinni erityisesti niistä nurkkapaloista! 


- Marita-ope- 

Vaasan suomalainen seurakunta somettaa....

Vaasan suomalainen seurakunta on hienosti ottanut koppia korona-ajan uusista keinoista pitää huolta seurakuntalaisistaan ja koululaisista. Kannattaa käydä kurkkaamassa nettisivulla:

www.vaasansuomalainenseurakunta.fi

Sieltä löytyy linkki heidän Youtube- kanavaan ja sieltä löytyy mm. aamuhartaus. Alla on linkki aamuhartauteen:


Ja tässä linkki koko kanavalle:
https://www.youtube.com/channel/UCGejSxAWMaIkWDJ3smz3oWQ

Keväthartaus  on myös jo valmiina ja löytyy tällä hetkellä  Facebookissa vaasansuomalainenseurakunta/Lapset, koululaiset ja perheet >>> Jennin ja Arjiksen mietteitä

Ihana juttu kun on monenlaista tarjolla! Kiitos 💓


torstai 7. toukokuuta 2020

Nyt jos koskaan...

14.5. vietetään jälleen kansainvälistä ulkoluokkapäivää. Olen itse osallistunut monena vuonna tähän ja kivaa on aina ollut.
Vinkkejä päivän taikka vain oppitunnin tai tunnin osan viettämiseen ulkona on paljon Internetissä. Tapahtumalla on hyvät facebook-sivut ja netissä mm. https://ulkoluokkapaiva.org/
löytyy monenlaista ideaa.
Tänä vuonna teemana on leikkisä luonto ja päivään voi osallistua luokat, ryhmät, perheet....
Jaa, että miksi et voisi osallistua...
- Juuri tullaan kouluun ja...
...ehkä juuri siksi. Luonnossa oleminen edistää mielenterveyttä ja juuri siksi voimaannuttaa etäkoulun jälkeen niin oppilaita kuin opettajia!
En ehdi nyt mitään suunnitella...
....ei välttämättä tarvikaan olla tuhtia infopakettia vaan enemmän fiilistelyä ja luonnon aistimista.

Oppilaat aina pelmahtaa luontoon ja ...
Nythän onkin hyvä kun on tilaa ja väljyyttä oppilaiden välillä

Just torstaina ei kyllä onnistu...
Ei tarvikaan. Valitse sopiva päivä tai päivät ennen kesälomaa

Ruokailu sitoo niin että menee hankalaksi...
Ei taideta saada ekalla viikolla lämmintä kouluruokaa joten eväät vaan mukaan ja aikataulu helpottuu.

Nyt on huono sää...
Ei ole huonoja säitä vaan huonoja vaatetuksia.

Ei isojen kanssa oikein voi mennä...
Luontoretkelle ei ole ikärajaa. Yhteys luontoon kannattaa pitää kaikissa iässä.

Ei pienten kanssa oikein voi mennä...
Pienikin retki on kiva juttu ja ei tarvitse mennä kauas...vaikka lukuläksyn lukeminen turvaetäisyydellä parille. Näin simppeliäkin se voi olla!

Älä enää jahkaa vaan ilmottaudu mukaan! Jos ulkoluokkatoiminta kiinnostaa enemmänkin niin laita viestiä Marita-opelle ja liity Vaasan seudun ulkoluokkaopettajien ryhmään!


#leikkisäluonto #ulkoluokkapäivä


tiistai 5. toukokuuta 2020

Lukuviikon hienot lukuhaastetyöt

Lukuviikon lukuhaasteen vastaanotti moni Länsimetsän koulun oppilas! Tässä muutama valmiiksi tai melkein valmiiksi väritetty lukuhaastekuva:













Kiitos hienoista töistä! Toivottavasti kirjastot avaavat ovensa piakkoin niin, että pääsemme taas lainaamaan uusia kirjoja! Lukemisen iloa!

-Saija

torstai 30. huhtikuuta 2020

!auppav atsiolI

3R ja 3M-luokat viettivät vappuaattona nurinkurinpäivää tai siis ääviäpniruknirun! . Oppilaat olivat pukeneet vaatteet aivan väärin; hanskat sukiksi, bokserit hatuksi, t-paita väärinpäin, uikkarit kaulaan, hupparin huppu eteen... Muutama aloitti päivän iltapalalla ja ruoka oli kupissa ja juoma lautasella. Haarukka ja veitsi oli kahva puoli ruokaan päin. Kävely sujui takaperin ja osalla jopa käsillä kävellen...
Ideoita oli pilvin pimein ja hauskaa oli. Onneksi huumorintajua löytyi myös huoltajilta. 
Koulutunnilla oppilaiden nimet olivat lopusta alkuun joten paikalla olivat mm. Amme ja Raniets. Aamulla käville oppilaiden kanssa läpi niin että jokainen sai kertoa mitä nurinkurista on jo tehnyt tai aikoo tehdä. 
Sen jälkeen oli ryhmätyön vuoro. Oppilaat oli jaettu 5 ryhmään ja heillä oli Teamsissa omat kanavat ja videopuhelut ja puheluissa puheenjohtajat. Tarkoitus oli kehittää normaalista tarinasta mahdollisimman hassun jutun. Alkuperäinen tarina oli " 3R-luokka oli syksyllä metsäretkellä ja keräsivät paljon mustikoita. Sitten he palasivat kouluun ja söivät makaronilaatikkoa."

Tässä yhden ryhmän tarina:
5Ö apinaluokka meni kiinaan retkelle ja keräsivät sieltä koiranpentuja. Apinaluokka tuli takaisin Austariaan huomaan makkaroita. Sitten apinaluokka heitti outoa ainetta tielle ja kaikki autot lensivät veteen. Sitten teille tuli hamstereita ja hamsterit söivät apinat. Hamstereiden paino nousi 5000kg. Sitten hamsterit poksahtivat kuin popparit ja niiden sisältä lensi suolakurkkuja. 

Meidän Teams-puheluun tuli seuraavaksi mysteerivieras joka oli pukeutunut Masked singer -tyyliin. Hän näkyi videolla ja häneltä sai kysyä kysymyksiä. Oppilaat arvailivat innolla mysteerivieraan persoonaa; Roope, Riku, Hilono, Kaija, Annina.... Lopulta ratkesi että mysteerivieras oli lukiolainen Heidi. Hän oli kaksi vuotta sitten meillä luokassa tet-harjoittelijana ja oli niin tykätty silloin ja mukava yllätys. Heidi toimi raadissa ja kuunteli jokaisen ryhmän hassut tarinat ja  valitsi sitten oman suosikkinsa. 
Vappukuviksena oli  Vaasan suomalaisen seurakunnan vinkkaama pelleaskartelu. 



Lopuksi vielä oli arvoitusten vuoro. 
Tässä teille vapun piristykseksi tai piinaksi nämä arvoitukset....

Mikä on suomen yleisin sukunimi?


Kun sinulla on minut, haluat jakaa minut. Mutta kun jaat minut, en ole enää olemassa. Mikä minä olen?


Olet rannalla ja näet veneen. Sieltä kuuluu suorastaan ihanaa laulua. Kuka siellä laulaa?

Miksi poliisit eivät käy vessassa?

Mari ja Johannes ovat setänsä luona.
Setä lukee lapsille kirjaa kunnes sähköt katkeavat.
Talossa ei ole taskulamppua ja lamppuun ei saa valoa.
Miten on mahdollista, että vaikka sähköt ovat poikki, setä lukee vielä kirjaa?

Mitä vampyyri sanoi kun tuli Ruotsista?

Täältä löydät ratkaisut arvoituksiin....
Ei mainoksia kiitos
Salaisuus
Suorastaan (suolla elävä rastas siis)He osaavat pidättää
Setä on sokea ja hän lukee sormilla pistekirjoitustaJohan tuli syötyä!

Hyvää vappua kaikille!