Näytetään tekstit, joissa on tunniste Länsimetsä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Länsimetsä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Toivepostaus: Tällainen on Länsimetsän koulu

Länsimetsän koulu eli tuttavallisemmin Länkkäri on alakoulu, joka sijaistee Vaasan Gerbyssä noin 5 km keskustasta. Oppilaita on tällä hetkellä 338 ja opettajia 23. Koulunkäynnin ohjaajia on 6 ja tietysti lisäksi kanslisti, vahtimetsari, siistijät, Herkkulan väki, koulukuraattori, psykologi sekä kouluterveydenhoitaja. 
Koulu on rakennettu vuonna 1999 eli Länkkärihän on pian aikuisen iässä. Koulu sijaitsee luonnon keskellä. Nimi Länsimetsän koulu onkin sopiva, koska luokasta pääsee parissa askelessa metsän keskelle. 


Koulun historiasta osaisi Matti-rehtori kertoa tarkemmin mutta ainakin tälläisiä punaisia lankoja on vuosien varrella ollut:
- koulun alkuvaiheessa saman katon alla oli sekä ruotsin- että suomenkielinen koulu ja koulun käytävillä vilisti pikkuoppilaita.

- olimme mukana kansainvälisessä hankkeessa Let´s go to forest
- Koulullamme on ystävyyskoulu Tansaniassa, Morogorossa. Olemme saaneet vierailta koulusta Suomeen ja osa on saanut käydä tutustumassa afrikkalaiseen kouluun ja kulttuuriin. 
- Olimme  mukana 50/50 Euronet energiasäästökampanjassa
- Olimme KiVa -koulu. Vaikka nimityst4ä ei enää ole koulullamme, panostamme vahvasti oppilaiden hyvinvointiin ja kiusaamista ei sallita.
- Liikkuva koulu ja Action-toiminta on vahvasti mukana arjessa. Tänä vuonna käyttöön otettu pitkä välitunti on ollut kovasti oppilaiden mieleen.
- Kielikylpyopetus alkoi Länsimetsässä ja juuri tehdyn päätöksen mukaan se myös laajenee joka luokka-asteelle. 

-Tällä hetkellä painopistealueita ovat mm. toiminnallinen opetus, liikkuva koulu, miellyttävä käytös toisia kohtaan ja OK-malli, kielirikasteinen opetus, uuden opetussuunnitelman uudet tuulet, aktiivinen vanhempainyhdistys ja oppilaskunta  ja työyhteisön hyvinvointi. 

Kerrotaanpa seuraavaksi koulun tiloista. Koulu on rakennettu puusta ja monia energiaa säästäviä valintoja on tehty jo rakennusvaiheessa. Kiinteän koulurakennuksen molempiin päihin on liitetty kaksi parakkisiipeä jotka ovat periaatteessa siirrettävissä tarvittaessa. Koko koulun ajan oppilasmäärä on kuitenkin ollut niin iso, että parakit ovat pystyneet visusti paikallaan. Koulun sydämessä on Herkkula, iso avoin tila, jossa on ruokala ja lava. Herkkulan vieressä on iso liikuntasali ja nämä kaksi tilaa voidaan yhdistää esim. joulujuhlissa avaamalla väliseinä. Koulun keskiosassa toisessa kerroksessa on "sikariosasto"; rehtori, kanslisti, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä koulupsykologi työskentelevät siellä. Herkkulasta pääsee myös opettajanhuoneeseen sekä varastotiloihin. 
Herkkulasta lähtee symmetrisesti molempiin suuntiin a- ja b-siivet. Molemmissä päissä on yhdeksän luokkatilaa. Lisäksi b-puolella on koulun kirjasto. A-puolella taasen maisemaluokka. Koululuokat on periaatteessa yhdessä tasossa ja sisäänkäyntejä on monta. Vaikka oppilaita on paljon, tunnelma on kuitenkin lähes kyläkoulumainen. 
Koulun pihassa on monipuolinen lähiliikuntapaikka. Luistelukaukalo, hiekka- ja nurmikenttä löytyvät myös. Suunnistus- ja lenkkimaastot ovat koulun välittömässä läheisyydessä. Merenrantaan on matkaa puolisen kilometriä. Eli kaiken kaikkiaan puitteet ovat kunnossa. 


Koulun toiminta-ajatus on: 
“Vahva alku elämän koulutielle
osaavassa ja turvallisessa ohjauksessa

omalta pohjalta ponnistaen

yhdessä toisten kanssa

kohti maailman mahdollisuuksia.”
Tuo ajatus pitää sisällään olennaisen.  Siinä on tavoitettta kouluvuosille. Koulumme rehtori on Matti Autio ja hän kiteyttää koulun kotisivuilla Länsimetsän koulun näin: 
Suomenkielisen yleisopetuksen lisäksi Länsimetsän koulussa annetaan kielikylpyopetusta ruotsinkielellä. Koulumme on luonnonläheisessä ympäristössä ja se näkyy myös opetuksessamme. Arvostamme perinteitä, mutta pyrimme olemaan tulevaisuuteen suuntautunut moderni ja avoimesti toimiva koulu, jonka arkipäivään kuuluu muun muassa nykyaikaisen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen.

Mitä haasteita Länsimetsän koululla on? Kuten jo mainitsin, koulun puitteet ovat kunnossa, mutta hieman ahdasta toki on. Toiminnallisuus ja monipuoliset työtavat kaipaisivat pieniä oppimistiloja ja väljyyttä. Koulun langaton verkko on tällä hetkellä heikko, mutta onneksi apua on luvattu jo tänä  vuonna. Kaupungin museot ja muut vierailukohteet ovat sen verran kaukana, että niitä ei ole helppo hyödyntää ilman bussikuljetusta. Toivottavasti ei-Vaasalaiset bloginlukijat saivat nyt jonkinmoisen käsityksen millainen koulu meidän Länkkäri on. Tervetuloa seuraamaan meidän arkea ja juhlaa joko virtuaalisesti tai ainahan voi piipahtaa ihan oikeastikin kouluun...


Kun tulet, niin saatat törmätä tälläiseen:Ari golvaa veistossa kuudesluokkalaisten kanssa. Matti soittaa kuumeisesti sijaista paikalle. Kirsi on vaihtanut verkkarit päälle ja on valmiina Ollin kanssa vetämään telinerataa  salissa. Marita luultavasti taistelee tablettien päivityksen kanssa. Mikko fiilistelee jazzin tahtiin ennen tunnin alkua, Tiina ja Pia ovat laittaneet pystyy  toiminnallisen radan kakkosilleen.  Jaana laulaa loruttelee ykkösten kanssa luokassaan. Marjo on juuri tullut OPS-palaverista ja nappaa ohjakset lennosta Kaijalta ja kiinteät silmukat jatkuu tauotta. Maria suunnittelee luokassa seuraavaa kuvistyötä innoissaan. Mirva on informoinut meitä opettajia OAJ:n asioista. Eila on löytänyt kadonneet kumpparit hetkessä ja Nelli pitänyt välituntiriidat minimissään topakalla otteelle. Margareeta ja Mervi ovat pikkuoppilaiden tuki ja turva. Jukka rauhoittaa eteisessä hälinää pelkällä olemuksella. Anne on hoitanut jälleen aamukahvit opehuoneeseen ja on valmiina ottamaan ruotsinoppilaat vastaan. Jarin luokasta kuuluu ukulelen soittoa. Ulla on juuri menossa luokkansa kanssa metsäretkelle. Olisikohan tiedossa Saijan metsämatikkaa? Heidin luokasta kuuluu mukava puheen sorina ja Sirpa lukee kirjaa ääneen oppilailleen. Lotta och Nina ska gå och äta snart i Herkkula. Osmo tyhjää paperiroskiksia joissa on taas "se joku" lajitellut epämääräisesti. Tiku ja Taku eli siistijät naurahtavat Osmolle. Eli koulun arki rullaa mukavasti eteenpäin.... osaavassa ja turvallisessa ohjauksessa, omalta pohjalta ponnistaen,kohti maailman mahdollisuuksia!   


perjantai 23. tammikuuta 2015

Koskas olikaan Runebergin päivä ja minkä takia liputetaan 8.12?

Nyt ei mene sormi suuhun Länsimetsän väellä. Koulun käytävälle on valmistunut koko vuoden kattava juhlakalenteri, josta oppii huomaamatta vuoden juhlapäiviä. Alareunassa kulkee nuoli, joka kertoo missä menemme. Nuolen toisella puolella on Suomen lippu ilmoittamassa jos on virallinen liputuspäivä. Toivomme että seinämä pysyy siistinä ja yhtä hienona kun se on nyt. Yläosa on varattu aiheeseen liittyville oppilaiden töille.


Juhlapäivät ovat A4-kokoisia ja laminoituja. Yläpuolella menee vuodenaikaboordi. 


Tässä on lähikuva yhdestä juhlasta ja alla on nuoli,
 joka siis kertoo missä juhlassa menemme.
Nuolen toinen puoli on punainen ja toisessa komistelee siniristilippu. 



Merkkihenkilö-teemaan sopii myös Maria Jotunin ajatus:

Lasta ei kasvateta siksi, 
että hän on mahdollisimman 
mukava ja vaivaton meille, 
vaan siksi että hän terveenä ja väkevänä 
voisi täyttää tulevan paikkansa ja löytää itsensä.
-Maria Jotuni-




Maria Jotuni 1880-1943

tiistai 13. tammikuuta 2015

Liikkuvan koulun kuvasatoa...

Tässä fiilistä liikkuvan koulun alkustartista Länsimetsän koululla. Maanantaina oli välitunneilla paljon kivoja välineitä ja ne innostuttivat kyllä kovasti liikkumaan ja touhuamaan pihalla. Kevään aikana on tulossa vielä paljon muutakin Actionia joten olkaapa kuulolla....


Petran ja Karvanin johdolla 
sählypeli lähti vaudikkaasti käyntiin. 


Jumppa- ja cheerleader-tytöt keksivät vaikka 
mitä temppuja hula-vanteilla.
Kuvassa Nargisin taiteilua.


Tässä Kiia tulee aitajuoksua hippulat vinkuen. 


Niko, Vili, Lauri ja Roope ovat ottamassa Karvanin 
amerikkalaisen futapallon haamuheittoa kiinni.

Jäädytyskoneet aloittavat eilen kaukalon jäädyttämisen ja ladutkin on
jo ajettu joten kyllä pian päästään hiihtämään ja luistelemaan!

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Taiteilijavierailu

Saimme luokkaan vieraaksi taitelijan Suvin Rantatuvan, joka loihtii superlonista ja geelikynillä mahtavia fantasiahahmoja. Saimme myös kokeilla itsekin tätä tekniikkaa.
Kiitokset Suville vierailusta ja opastuksesta.


Tässä näitä hienouksia. 


Itse taitelija


Jonna kokeilemassa samaa tekniikkaa. 

perjantai 5. joulukuuta 2014

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää! 

Vietimme mahtavaa itsenäisyysjuhlaa salissa tänään. Ohjelman päävastuu oli 4lk. oppilailla sekä Olli- ja Jari-opettajilla. Tunnin aikana saimme kuulla ja nähdä monenlaista esitystä ja tunnelma oli todella isänmaallinen. Suuret kiitokset järjestäjille!


Itse esityksissä oli mukana sellaisia joiden valokuvaa ei
saa julkasta joten  siksi kuvat ovat lähinnä somistuksista.




Maamme-laulu kajahti komesti! 


Oppilaiden runoja ja ajatuksia: 

Suomi rakas synnyinmaa,
onneksi täällä saa asustaa.
En ikinä täältä halua lähteä,
tai seurata uutta tähteä.
Suomi maa tää rakas,
lämmin tuli aina takas.
Lämmin järvivesi,
Maija täällä sukkansa pesi.
Puhdas vesi tää,
keväällä sulaa jää.

Mitä toivoisin tulevaisuuden Suomelta?
Toivoisin, että hinnat ja verot eivät nousisi 
ja että tupakkaa, alkoholia, nuuskaa tai huumeita 
ei myytäisi tai kaupiteltaisi enää.
 Toivon myös, että sotia ei tulisi enää Suomeen
 ja että Suomessa saisi aina puhdasta ruokaa. 


Suomessa on hyvä elää. 
Suomessa on hyvät koulutukset esim. opettajilla, poliiseilla, lääkäreillä ja insinööreillä. Suomessa saa käydä koulua ilmaiseksi mutta esim. Australiassa koulunkäynti maksaa todella paljon. Suomessa lapset jotka ovat kodittomia tai huonosti kohdeltuja pääsevät lastenkotiin tai ehkä myöhemmin jopa uuteen perheeseen. 

Suomen liikenne
Suomen liikenne on turvallinen. Suomessa on liikennevalot, jotka ylläpitävät Suomen turvallisuutta isoissa risteyksissä ja auttavat ohjaamaan autoja ettei tule kolareita. Suomessa on myös nopeusrajoituksia jotka on säädelty sen mukaan että autolla ajaminen on turvallista. Suomessa on myös liikennemerkkejä jotka sanovat esim. missä on hirvireittejä, koska pitää pysähtyä ja missä on Ilmajoki. 



Kuva sivulta stadissa.fi 

perjantai 28. marraskuuta 2014

Ajatella, että Suomessa on ollut ennen jääkautta mammutteja!

Viidesluokkalaiset ovat aloittaneet tänä syksynä historian opiskelun ja sen tiimoilta teimme projektin Terranovan, Vesa Heinosen ja Pentti Rislan  kanssa. Ensin Vesa kävi luokissa kertomassa ajasta ennen  jääkautta ja sepä olikin ihmeellistä. Tiedätkö että Suomessa on tallustanut mammutteja ja sapelihammastiikereitä?

Vesa antoi meille tutkimistehtäviä ja niitä selvittelimme 365-oppimisympäristön uutissyötteen avulla. Kolme tärkeintä tutkimiskohdetta olivat:
- Mitä Suomessa oli ennen jääkautta?
- Mistä Suomi on saanut historian kuluessa asukkaansa?
- Mitä saatte selville hylkeen metsästyksestä?

27.11. lähdimme sitten tietojemme kanssa Terranovaan. Siellä meitä opasti sekä Vesa että Pentti.


Tässä Vesa kertoo jääkausien ihmeistä ja tutkimme mammutin kuvaa. 


Meitä moikkasi myös Susiluolan asukki. 

Oppilaat kirjoittivat mitä kaikkea oppivat projektin aikana..

Heidin aatoksia:
Terranovassa opin paljon. Suomessa on ollut mammutteja ja sapelihammastiikereitä. Neanderdaalin ihmiset ovat olleet suhteellisen viisaita. Aina kun he menivät metsästämään, he suunnittelivat tarkasti.
Näimme paljon myös kiviä ja ne olivat tosi hienoja. SIellä oli myös perhosia. Näimme kartan, missä näkyi miten Suomi oli ollut ennen veden peitossa. 


Sannin aatoksia:
Tutustuimme Terranovassa erilaisiin kivilajeihin sekä Susiluolaan. Susiluokasta oli löydetty erilaisia esineitä, joiden perusteella siellä on asunut ennen jääkautta neandertaalin ihmisiä. Tiesitkö, että neandertalin ihmisen kädet ylsivät polviin asti kun he seisoivat suorassa? He osasivat hankkia ruokaa metsästämällä ja keräilemällä.

Nykysuomalaiset ovat tulleet Suomeen monesta suunnasta. 10 000 vuotta sitten asukkaita on tullut kaakosta ja idästä. Geeniperimä viittaa Ruotsiin ja Viroon. Suomalaiset eivät luultavasti tulleet Volgan mutkasta, mutta ei olla varmoja. Myöhemmin Suomeen tuli asukkaita Norjasta. 

Maapallon ilmasto on muuttunut säännöllisesti. On ollut lämpimämpiä ja kylmempiä kausia ja monia jääkausia. Opimme, miten jääkaudet sekä mannerjäät rakentuvat ja miten suuret jäät ja niitä seuraavat maankohoamiset ovat jättäneet jälkiä luontoomme. 


Kiitokset Vesa Heinoselle ja Pentti Rislalle "historiapläjäyksestä"!