Sivut

perjantai 28. marraskuuta 2014

Juhlahumua; 5000 kävijää ja adventtihartaus

Länsimetsässä loppuvuoden aikana onkin oikeaa juhlahumua. Näin blogin tekijänä mieltä lämmitää erityisesti se, että blogin kävijälaskuri saavutti uskomattoman 5000 kävijän rajan. Hyvä!! Nyt kun blogi on saanut paljon lukijoita, niin seuraavat tavoitteet ovat:

- Lisää kirjoittajia blogiin! Opettajat, ohjaajat, vanhempainyhdistys, oppilaat, oppilaskunta...ottakaa koppi!!

- Lisää vakiseuraajia blogiin; uudet tekstit saat sähköpostiin sivun oikeassa laidassa olevan palvelun avulla.

- Kommentteja lisää lukijoilta! Heitänkin tähän postaukseen kysymyksen joka herättää täällä koulussa paljon tunteita: Wilma-merkinnät! Wilmaan tulee monilta opettajilta merkintöjä, silloin kun joku on mennyt väärin. Itse laitan usein merkintöjä hyvästä tsempistä tai tuntityöskentelystä. Onko ne turhia? Viekö liikaa aikaa? Onko oletus että oppilas käyttäytyy ok vaikka hyviä merkintöjä ei olisikaan? Kommentoikaa!!!!


Juhlahumua oli tänään aamulla koulun adventtihartaudessa. Koulun väki ja paljon huoltajia kooontui koulun taakse juhlistamaan joulun odotuksen aloitusta. Erityiskiitokset pappi Outi Klapurille ja koulun kuorolla hienosta juhlasta aamutuimaan. 


Aamuhämärässä on oma tunnelmansa.


Nyt sytytämme kynttilän...



Ajatella, että Suomessa on ollut ennen jääkautta mammutteja!

Viidesluokkalaiset ovat aloittaneet tänä syksynä historian opiskelun ja sen tiimoilta teimme projektin Terranovan, Vesa Heinosen ja Pentti Rislan  kanssa. Ensin Vesa kävi luokissa kertomassa ajasta ennen  jääkautta ja sepä olikin ihmeellistä. Tiedätkö että Suomessa on tallustanut mammutteja ja sapelihammastiikereitä?

Vesa antoi meille tutkimistehtäviä ja niitä selvittelimme 365-oppimisympäristön uutissyötteen avulla. Kolme tärkeintä tutkimiskohdetta olivat:
- Mitä Suomessa oli ennen jääkautta?
- Mistä Suomi on saanut historian kuluessa asukkaansa?
- Mitä saatte selville hylkeen metsästyksestä?

27.11. lähdimme sitten tietojemme kanssa Terranovaan. Siellä meitä opasti sekä Vesa että Pentti.


Tässä Vesa kertoo jääkausien ihmeistä ja tutkimme mammutin kuvaa. 


Meitä moikkasi myös Susiluolan asukki. 

Oppilaat kirjoittivat mitä kaikkea oppivat projektin aikana..

Heidin aatoksia:
Terranovassa opin paljon. Suomessa on ollut mammutteja ja sapelihammastiikereitä. Neanderdaalin ihmiset ovat olleet suhteellisen viisaita. Aina kun he menivät metsästämään, he suunnittelivat tarkasti.
Näimme paljon myös kiviä ja ne olivat tosi hienoja. SIellä oli myös perhosia. Näimme kartan, missä näkyi miten Suomi oli ollut ennen veden peitossa. 


Sannin aatoksia:
Tutustuimme Terranovassa erilaisiin kivilajeihin sekä Susiluolaan. Susiluokasta oli löydetty erilaisia esineitä, joiden perusteella siellä on asunut ennen jääkautta neandertaalin ihmisiä. Tiesitkö, että neandertalin ihmisen kädet ylsivät polviin asti kun he seisoivat suorassa? He osasivat hankkia ruokaa metsästämällä ja keräilemällä.

Nykysuomalaiset ovat tulleet Suomeen monesta suunnasta. 10 000 vuotta sitten asukkaita on tullut kaakosta ja idästä. Geeniperimä viittaa Ruotsiin ja Viroon. Suomalaiset eivät luultavasti tulleet Volgan mutkasta, mutta ei olla varmoja. Myöhemmin Suomeen tuli asukkaita Norjasta. 

Maapallon ilmasto on muuttunut säännöllisesti. On ollut lämpimämpiä ja kylmempiä kausia ja monia jääkausia. Opimme, miten jääkaudet sekä mannerjäät rakentuvat ja miten suuret jäät ja niitä seuraavat maankohoamiset ovat jättäneet jälkiä luontoomme. 


Kiitokset Vesa Heinoselle ja Pentti Rislalle "historiapläjäyksestä"!

torstai 20. marraskuuta 2014

Oikein hyvää Lapsien oikeuksien päivää!

Tänään vietetään Lapsien oikeuksien päivää. Oheisesta linkistä pääset tutustumaan tarkemmin oikeuksiin.  Lapsien oikeudet Unicefin sivulla


Koulussa juhlistimme päivää hyvin musisoivissa merkeissä. Ensin aamupäivällä 3-6.lk. oppilaat pääsivät kaupunginorkesterin konserttiin. Kysyin oppilaiden mielipiteitä konsertista:
Vivaldin syksy oli monen mielestä todella hyvä mutta kaikkein mieluisammaksi nousi kuitenkin Star Wars- elokuvan musiikki. Juontajana toiminut pelle oli hauska mutta joidenkin mielestä puhui vähän liikaa. Kouluvaarimme Antti ihmetteli kovasti konsertissa kuultuja paria moderninpaa teosta Markus Fagerruddilta. Jaana-opettajan mielestä tämä konserttivierailu on niitä niin ihania työsuhde-etuja. Miro ja Roope 5K-luokalta ihmettelivät kuinka valtavan taitava konserttimestari Maano Männi olikaan. Oma suosikkini oli ehkä kuitenkin Sibeliuksen Valse triste; sen kaihomielinen sointi oli melkein maagista.


Tässä orkesteri melkein koko komeudessaan


Tässä kuvassa konsertin "starat" 


Ruokailun jälkeen oli tarjolla vielä vähän kevyempää musiikkia Haloo Kalevala-yhtyeen tahtiin.
Tämä kolmikko olikin koostanut melkoisen pläjäyksen yhdistäen Kalevalan taruolentoja ja nykymusiikin keinoja. Soittimet ja rekvisiitta vaihtuivat tiuhaan ja tunnelma oli oikein viihdyttävä. Kiitoksia Haloo Kalevalalle vierailusta koulullamme. 


Tässä kuultiin reggae-tyylistä kalevalaista kansanperinnettä


Kuva mll.fi-sivulta

Lapsen oikeuksista ja velvollisuuksista olemme keskustelleet viime aikoina opettajan-  ja oppilaskunnan kokouksissa. Niiden pohjalta olemme muokkaamassa koulun viihtyvyyssääntöjä. Tässä vaiheessa ne näyttävät tällaisilta:

LÄNSIMETSÄN KOULUN VIIHTYVYYSSÄÄNNÖT 

Länsimetsän koulussa opetellaan hyvän käytöksen sääntöjä, joilla taataan 
jokaiselle oppilaalle turvallinen ja viihtyisä koulupäivä. 
Koulun ja kodin yhteisellä tapakasvatuksella luodaan pohja luontevalle 
käytökselle elämän eri tilanteissa. 

KOULUMATKALLA 
  • Tulen ajoissa kouluun. 
  • Annan kaikkien kulkea rauhassa. 
  • Noudatan liikennesääntöjä ja pyöräillessä käytän kypärää. 
KOULUN PIHASSA 
  • Välitunti vietetään koulun pihassa ja siellä noudatetaan erikseen sovittuja piha-sääntöjä 
  • Koulun pihalla ei pyöräillä, heitellä kiviä tai lumipalloja. 
  • Välituntien aikana sattuvista vahingoista ja tapaturmista sekä kiusaamisesta ja ilkivallasta ilmoitetaan valvojalle. 
OPPITUNNILLA 
  • Annan kaikille työrauhan. 
  • Teen aina läksyt ja huolehdin omista tavaroistani. 
  • Tulen ajoissa tunnille. 
TURVALLINEN KOULUPÄIVÄ 
  • Meidän koulussa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa
  • Jos huomaan kiusaamista, kerron siitä heti aikuiselle. 
  • Ilmoitan vaarasta tai tapaturmasta välittömästi aikuiselle tai soitan tarvittaessa itse hätänumeroon. 
RUOKALASSA 
  • Otan ruokaa vain niin paljon kuin luulen jaksavani syödä. 
  • Maistan kaikkea. 
  • Käytän haarukkaa ja veistä syödessäni. 
  • Noudatan hyviä ruokailutapoja. 
RETKILLÄ 

  • Pysyn omassa ryhmässäni ja noudatan annettuja ohjeita.

TILAT JA TAVARAT 
  • Siirryn tilasta toiseen rauhallisesti kävellen. 
  • Tervehdin kaikkia ystävällisesti. 
  • Puhun asiallisesti ja kohteliaasti - en kiroile enkä näytä asiattomia  merkkejä. 
  • Siirryn reippaasti välitunnille. 
  • Koulun yhteisissä tilaisuuksissa käyttäydyn tilaisuuden edellyttämällä tavalla ja noudatan annettuja ohjeita.  
  • Pidän huolta koulun yhteisistä tavaroista, koneista ja tiloista. Huolehdin  tavarat paikoilleen.
  • Säilytän matkapuhelimeni äänettömänä repussa ja käytän sitä vain opettajan luvalla.



lauantai 15. marraskuuta 2014

Hieman syvällisempää tällä kertaa, olkaapa hyvät

Olen innolla työstänyt tätä blogia ja lukijat ovat päässeet kurkkaamaan koulumme arkeen ja juhlaan, niin kuin bloginimessäkin luvataan. Monet oppilaat ovat myös löytäneet tiensä tänne ja sehän on varsin mukavaa. Tällä kertaa päätin, että kirjoitan hieman pohdiskelevamman tekstin ja ehkä sitä vähän "diipimpää" arkea ja asioita mitkä pyörivät omassa mielessäni tällä hetkellä...

ps. Jos haluat vinkin sähköpostiin tämän blogin uusista viesteistä, niin voit tilata tälläisen palvelun blogin oikeasta laidasta.

OPS

Kolmen kirjaimen yhdistelmä tarkoittaa opetussuunnitelmaa, eli sitä selkärankaa johon pohjaamme koko opetuksen ja kasvatuksen. Aika-ajoin on tarvetta päivittää OPS:ia ja tällä hetkellä olemme opettajakunnan kanssa täydessä työssä ja touhussa. Opetussuunnitelmatyö on vielä siis vaiheessa, joten lopullista tekstiä ette tästä bloggauksesta löydä mutta suuntaviivoja kylläkin.
Arvoperusta:
  • Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaan ohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä.
  • Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
  • Oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen siten, että häntä kannustetaan ja hän saa yksilöllistä tukea. Lisäksi oppilas saa kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä arvostetaan ja hyvinvoinnista välitetään, huomioiden kestävä elämäntapa ja Länsimetsän koulun yhteinen arvoperusta.
  • Oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen osallistuja ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Se on sekä yksin että yhdessä tekemistä.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Minussa herättää yleviä ja hienoja päämääriä. Jokaisen allekirjoitan ilolla mutta samassa takaraivossa kutkuttaa ajatukset resursseista, ryhmäkoon suurentamisessa ja suureneva oppilashuollon tarve. Kristallisoitunut kohta on miestäni se, että oppilasta arvostetaan ja hänen hyvinvoinnista välitetään!

Länsimetsän koulun tehtävä:
  • Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka. Länsimetsän koulussa tavoitteena on monipuolisten tietojen ja taitojen hankkiminen eri opetusmenetelmin.
  • Jokainen oppilas on vastuussa omasta työskentelystään ja työilmapiiristä sekä omassa luokassa että koko Länsimetsän koulussa.
  • Länsimetsän koulussa pyritään tukemaan oppilaan sosiaalisten taitojen kehitystä, kannustetaan vuorovaikutukseen ja aktiivisuuteen
  • Länsimetsän koulussa oppilaita pyritään kannustamaan huolehtimaan itsestä ja toisista sekä harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja.
  • Länsimetsän koulussa tuetaan oman ja muiden työn sekä työskentely-ympäristön arvostamista.
Miltä näyttävät koulumme tehtävät? Paljon keskustelua on opettajakunnassa herättänyt balanssi opettamisen ja kasvattamisen välillä. Välillä tuntuu että painotus on selkeästi kasvattamisessa ja väline kasvattamiseen on oppisisällöt. En itse ole vielä eläkeiän kynnyksellä mutta jo omien työvuosien aikana tilanne on muuttunut paljon. Vastuunotto, empatia ja arjen taidot ovat aivan liian monelta kateissa. Peräänkuuluttaisinkin suuresti oppimisen iloa, yhdessä tekemistä ja tekemisen meininkiä. Niillä pärjää pitkälle elämässä!

Länsimetsän koulun toimintakulttuuri
  • Länsimetsän koulussa arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista sekä kiireettömyyttä.
  • Oppisisältöjen luonteva eheyttäminen ja sitominen oppilaan kokemusmaailmaan luo mielekkyyttä oppimiseen.
  • Erilaiset oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät kuuluvat Länsimetsän toimintakulttuuriin.
  • Länsimetsän  koulu on huolehtiva yhteisö, joka ohja jäseniään yhteiseen vastuunkantoon.
Olen aidosti ylpeä meidän koulusta ja Länkkärin toimintakulttuurista. Ylläolevat asiat ovat tiedostettu ja niitä kehitetään eteenpäin. Itse opetuksessa korostan eheyttämistä ja erilaisia oppimisympäristöjä. Kiireettömyys on haaste johon tulee pyrkiä entistä enemmän.

Nettikäyttäytyminen

Joka sukupolvessa on omat haasteensa koulun näkökulmassa. Tällä hetkellä suuren haasteen kasvattajille kotona ja koulussa antaa netti ja sen tuomat peikot. Niin paljon kuin Internet on tuonut hyvää, niin se ei kuitenkaan ole maailma jossa kaikki on hienoa ja jokainen osaa surffata niin ettei lainelauta hörppää liian isoja aaltoja.
Alakoululaiset ovat osa kovasti koulussa WhatsUp-ryhmiin ja Instagramiin. Tuo maailma on kiehtova mutta aika raadollinen. Samat lapset jotka toimivat kauniisti ja ajattelevasti toisia kohtaan koulussa, ikäänkuin hyppäävät toiseen maailmaan kun koulupäivän jälkeen sukelletaan some-maailmaan, Mutta jälleen kerran, paljon hyvää löytyy tästäkin. Ujommat oppilaat saattavat rohkaistua kommunikoimaan tätä kautta, yhteisöllisyys kasvaa ja itsetunto tykkäämisien ja kommenttien myötä. Varjopuoli on se, että somemaailmassa kärkkäät kommentit ja piikittely ryöstäytyy hetkessä käsistä. Whatsup-ryhmissä tuntuu kuohahtavat hetkessä ja kunnolla. Osa lapsista on kovin heikoilla eväillä ja yhteentörmäyksiä syntyy. Onko mitään tehtävissä? Äitinä ja isinä ensiarvoisen tärkeää on olla läsnä ja lähellä näissä asioissa. Missään nimessä ei kannata ajatella, että se on nuorten maailma ja enhän minä edes tajua tuosta mitään. Silloin peli on menetetty. Toisaalta onko huoltajilla oikeus puuttua some-ryhmien viestittelyyn? Entä sananvapaus, oikeus mielipiteeseen? Vastaus on aika simppeli; netissä tulee olla yhtä fiksusti kuin kasvotusten. Huoltajan vastuu ja velvollisuus on olla aktiivisesti kuulolla näissä asioissa ja tuntosarvet pystyssä. Aikuisella on ensisijainen vastuu ja velvollisuus lapsensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Itse haluan nostaa myös yhden näkökannan esiin. Minua ahdistaa lehtien uutisointi nettikiusaamisesta, rankoista kohtaloista, maailman julmuudesta. Toki näilläkin uutisilla on paikkansa ja ne herättelevät meitä aikusia. Mutta toivoisin kuitenkin välillä myös niitä ihania uutisia joita onneksi on myös olemassa. Miten ihanalta kuulosti, kun viime viikolla vanhempainvartissa kuulin että eräs oppilas oli haukkunut maahanmuuttajalasta, mutta heti samana iltana lähettänyt juurikin Whatsupissa kauniin anteeksipyynnön ajattelemattomuuttaan. Tätä viestiä kuulemma säilytetään aarteena kännykässä. Näitä onneksi on myös paljon näitä ihania hetkiä, jopa somessa.

Opettajuuden ja vanhemman rooli pienen ihmistaimen kasvussa

Alkuportaat-tutkimuksesta lyhyt  lainaus tunnetuesta:
Tunnetuki rakentuu luokan ilmapiirin myönteisyydelle ja opettajan herkkyydelle. Oppilaiden arvostava suhtautuminen toisiin kertoo myönteisestä ilmapiiristä. Opettajan antama laadukas tunnetuki parantaa oppilaiden oppimista, motivaatiota, osallisuutta ja vähentää toverisyrjintää. Opettajan olisi hyvä olla tietoinen itseensä liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tunnetuen laatuun. Opettajan turhautuneisuus, stressi ja avuttomuuden tunteet heikentävät laatua. 

Tämä on herättänyt minussa paljon ajatuksia ja tuumailuja. Tunnetuki sanana tuntuu tärkeältä ja freesiltä. Allekirjoitan kyllä ylläolevat ajatukset. Nyt tänä syksynä olen taas pitänyt paljon kolmikantakeskusteluita omien oppilaiden ja heidän huoltajien kanssa. Ne hetket kun pysähdytään yhden lapsen äärelle äitinä, isänä ja opettajana on se kuuluista tuhannen taalan paikka. Miten osata löytää oikeat asiat ja sanat millä tukisi juuri tätä lasta kasvussa ja oppimaan oppimisessa? On ihana aistia tiimihenki noissa keskusteluissa kun puhallamme yhteen hiileen. Se voimavara minkä saa kodin ja koulun yhteistyöstä on kyllä todella merkityksellinen.

Jos olet jaksanut näin pitkälle jorinoitani lukea....

Näköjään kun pääsen pohdinnan alkuun, siitä ei millään meinaa tulla loppua :D Tekstin hännäksi heitän kuitenkin muutaman toivottavasti ajatuksia herättävän väitteen...

  • Onko koulun päätehtävä opettaa vai kasvattaa? Olenko luokankasvattaja vai luokanopettaja? Kantaako kasvatusvastuun perhe? Mitä jos perheen kasvatuslinjat ovat koulun linjoja rikkovia? 
  • Oppimisympäristöasia on nykykoulussa todella tärkeä ja sitä tulee pohtia; ei riitä että istutaan omassa pulpetissa ja luokassa omassa kuplassa vaan oppimista rikastuttaa kun opitaan opettajajohtoisesta/yksin/yhdessä/ryhmässä/netissä/kirjastossa/luonnossa...
  • Yksi tärkeä oppimisympäristö on tieto- ja viestintätekniikan luomat mahdollisuudet. Että tvt olisi pedagogisesti antoisaa, pitää opettajan omat tietotekniset taidot olla sillä tasolla, että pelkona ei ole sirkustunti tai hermoromahdus kun koneet ei tottele. Voidaanko tvt sivuuttaa?
  • Opettajille toivoisin rohkeutta irrottautua oppikirjasidonnaisesta maailmasta. Kun pysähtyy ajattelemaan koulunarjen tärkeimpiä tavoitteita, kiire häviää ja oma ajatusmaailma eheytyy. Kun ottaa oppilaat mukaan suunnitteluun, kannustaa keskusteluihin ja arvointeihin, huomaa millainen voimavara oppilaissa onkaan. 
  • Wilman hyvät tuntityöskentelyt antavat oivan väylän oppilaan kannustamiseen ja vastuunottoon omasta käytöksestä. 
  • Some -maailma antaa omat haasteet tämän hetken äideille ja isille. Olkaa kuulolla ja tukekaa sekä opastakaa lasta tuossa maailmassa. Haastetta riittää mutta välinpitämättömyys on vaarallista. 
  • Tunnetuki on asia jota kannattaa makustella ja miettiä miten voisi omalla läsnäololla edistää. 
t. Marita Reinikka

kuva www.mtv3.fi-sivulta






maanantai 10. marraskuuta 2014

ILTAKIRPPIS & JOULUMYYJÄISET

Länsimetsän koulun vanhempainyhdistys järjestää iltakirppiksen ja joulumyyjäiset
koulumme liikuntasalissa sunnuntaina 23.11.2014 klo 16-18.

Tule myymään tai ostamaan esimerkiksi talviurheilu-varusteet, vaatteet, leipomukset,
kranssit, lahja-tavarat jne. Tarjolla puuroa vapaaehtoisella maksulla ja myynnissä joulutorttuja ja mehua/glögiä!

40 myyntipöytää jaetaan varausjärjestyksessä - EI PÖYTÄVUOKRAA!

Varaa myyntipöytä sähköpostitse 16.11. mennessä:
lansimetsan.vanhempainyhdistys@gmail.com

Tervetuloa!



Tässä touhukkaita äitejä


Myyjäisistä vuodelta 2013


Joulumyyjäiset oli jymyjuttu viime vuonna.


Koulu ottaa mielellään vastaan langanjämiä, kankaita ja
muuta käsityötunneille passelia materiaalia. 





perjantai 7. marraskuuta 2014

Pulpeteista pötköttämään

Päätimme kokeilla 5R-luokassa miltä tuntuisi opiskella välillä pulpetilla ja välillä tyynyn päällä istuen tai pötkötellen. Ensin jokainen oppilas toi kotoa mukavan tyynyt kouluun ja sitten mietimme miten saadaan luokkaan mahtumaan pulpetit niin että lattialle jää myös isompi tila kokoontua opiskelemaan rennon tehokkaasti.


Päädyimme laittamaan pulpetit kahteen kaareen ja luokan etuosaan saimme sopivan tyynyalueen. Nyt olemme kaksi päivää vasta, mutta yllättävän mutkattomasti on tunnit menneet vaikka saattaisi kuulostaa kaaokselta tai "lastentarhalta". Omalla pulpetilla saa myös tehdä tehtäviä. Siitä pidämme kiinni tietenkin että työrauha on edelleen luokassa ja käsiala ei saa mennä huonoksi.
Idean sain ystävältäni Sirkulta joka on opettajana Herralan koulussa. Heidän koulu on liikkkuva koulu ja heidän ideoistaan ja toteutuksistaan voit lukea tarkemmin blogista:
http://herralaliikkuvakoulu.blogspot.fi/


Tässä opiskellaan Egyptin historiaa. 



Opinajan sivuilla treenaamme tableteilla matikkaa tiistain koetta varten. 


Kuten kuvasta näkyy, osa istuu pulpetilla ja osa on lattialla.


Oppilaiden ajatuksia tästä kokeilusta:
Tytin mielestä on ylikivaa, kun  ei tarvitse istua kokoajan samassa paikassa.
Ilajdan mielestä tuntuu rentouttavalta.
Ada-Sofian mielestä on kivaa vaihtelua.
Vilin mielestä ihan paras systeemi.