Sivut

maanantai 28. syyskuuta 2015

Lummukan kalasaalis tapaa 12 vuoden jälkeen


Kaksitoista vuotta on kulunut siitä, kun 6J on päättänyt koulutaipaleensa Länsimetsän koulussa. Luokkamme pääsi aloittamaan uudessa koulussa vuonna -99 keväällä, kun koulu oli juuri valmistunut. Opettajamme oli 1-2 luokkaan asti Marja-Leena Koistinen, joka otti varmalla kokemuksella uudet ekaluokkalaiset haltuunsa. Luokkamme on alusta asti ollut äänekäs, eloisa ja villi mutta olimme kaiken tämän lisäksi kiltti luokka. Aina välillä sopen ovea jouduttiin silti raottamaan, jos joku meistä sattui olemaan villillä tuulella. Sopessa mietittiin sitten tekosia ja tultiin pian taas oman pulpetin ääreen. Marja- Leena teki kanssamme hyvän taustatyön ennen kuin Jari Lummukka saapui ohjaksiin.

Olimme kuulleet, että kolmannen vuoden syksyllä meillä vaihtuu opettaja. Taustatietoina meille kerrottiin, että opettaja on mies, jolla on tummat hiukset ja hänellä voisi olla hiukan latinolaistaustaa. No, odotimme ensimmäisenä koulupäivänä elokuussa (2000) parijonossa ulkona, kunnes ovea tulee avaamaan maanläheisiin väreihin pukeutunut vaalea suomalainen mies. Ehkä puheet ulkonäöstä eivät pitäneet paikkaansa, mutta kyllä Jari ainakin yhtä komeasti laulaa kuin latinomiehet.

Koulu aloitettiin ja Jari sai luotua luokkaamme hyvän ilmapiirin ja luokkahenkemme oli todella hyvä heti alusta lähtien. Kunnioitus opettajan ja oppilaan välillä oli hyvä, eikä Jarin tarvinnut kuin katsoa hiukan pahasti niin luokka hiljeni. Kunnioitimme ja pidimme Jarista todella paljon.

Neljän vuoden aikana ehdittiin nähdä ja kokea kaikenlaista. Luokkamme on ollut aina hyvin luova ja olimme innokkaita tuomaan itseämme esille. Esimerkiksi tytöt kehittelivät monia esityksiä, joita näyteltiin luokalle ja jonkun kerran koko koulullekin. Harjoittelimme myös paljon musiikkiesityksiä. Nokkahuilua on tullut vinguteltua monta vuotta ja edistyneimmät oppilaat saivat Jarilta soittotehtäväksi harjoitella Dingon Hämähäkkimiehen. Jari on musiikillisesti itse hyvin lahjakas ja sai monet meistä pitämään musiikista vaikka emme muuta osanneet kuin vinguttaa sitä nokkahuilua.

Parhaita muistoja neljän vuoden aikana ovat olleet yhteiset retket Villa Gerbyseen, missä kaikkien laukut tutkittiin keksimysteerin takia. Olimme myös luokkaretkellä Särkänniemessä ja leirikoulussa Piispalassa. Luokkamme osallistui muutamana vuonna katukoristurnaukseen, missä molemmilla kerroilla voitimme koko homman. Luokassa oli monia hyvin urheilullisesti lahjakkaita tyttöjä ja poikia. Koulujen välisissä kilpialuissa luokkamme oli aina paha vastus ja monesti joku meistä pääsikin palkinnoille. Tapasimme jäädä pelaamaan koulun jälkeen myös pingistä. Pingispöytä sijaitsi silloiseen aikaan ruokalan ja liikuntasalin aulassa. Iltapäivän tunteina ääniaalto nousi hiukan korkealle naurun remakasta puhumattakaan. Rehtori Matti Autio joutui monta kertaa kuuluttamaan ”pingispaikalla hiljaa”. Tämä legendaarinen kuulutus on jäänyt vahvasti mieleen positiivisella tavalla.

Legendaarisia muistoja liittyy myös Jarin rakkaaseen harrastukseen kalastamiseen. Kerran Jari oli ollut koko yön pilkillä ja tuli suoraan aamulla koululle potkukelkalla. Klo 8.00 piti aloittaa uskonnon tunti, mutta Jari opetti meille sen tunnin kalojen perkaamista. Rohkeimmat saivat suolistaa kaloja heti aamutuimaan. Jari on ollut aina luontoa kunnioittava ihminen ja sen takia hän käytti mahdollisimman vähän autoa. Kerran kävi niin, että aamulla kun Jari lähti polkemaan koulua kohti ja pääsi puoleen väliin matkaa, renkaasta meni kumi puhki. Tämän seurauksena Jari oli tunnin myöhässä. Tunnin odottelimme käytävillä ja saimme ajan kulumaan helposti käytäviä juosten ja hippaa leikkien. Rehtori Matti Autio tuli huolissaan kysymään meiltä missä Jari on. Lopulta Jari saapui. Rengasta paikattiin sitten matikan kokeen aikana luokan etuosassa. Kätevä mies tuo Jari.

MEISTÄ TULI MUURAREITA, TAKSIKUSKEJA, SUUTAREITA…

Tosiaan, kaksitoista vuotta on kulunut siitä kun me Lummukan kalasaaliin jäsenet olemme jättäneet alakoulun. Neljästä yhteisestä vuodesta on jäänyt niin hauskoja ja mukavia muistoja, että päätimme järjestää luokkakokouksen vanhassa tutussa paikassa; Villa Gerbyssä.

Suunnittelu alkoi jo alkuvuoden puolella huhtikuussa kun muutama luokkalainen oli nostanut ilmoille ajatusta jälleennäkemisestä. Ehdotus sai heti positiivista kannatusta ja tapahtumaa alettiin oitis järjestää. Facebookiin luotiin samantien Lummukan kalasaalis- niminen ryhmä, jossa tapahtumaa voitiin yhdessä suunnitella. Lukkoon lyötiin 12.9, jotta kaikki saavat varmasti sovittua kyseisen päivän vapaaksi.

Pienimuotinen suunnitteluryhmä otti ohjia tapahtuman sisällöstä. Päätimme että luokkakokouksessa olisi ainakin ala-aste aiheinen visa ja nokkahuilun soittoa. Yhteislaulusta puhuttiin myös. Lähetimme Jarille sähköpostia, josko hänkin pääsisi paikan päälle. Halusimme jokainen tietää mitä kalamestarille nykyään kuuluu. Pyysimme Jaria ottamaan kitaran mukaan. Jari vastasi myöntävästi kutsuumme ja kyseinen ilmoitus facebookin ryhmäämme sai monta tykkäystä.

Aloitimme illan sillä, että jokainen kertoi omat kuulumisensa ja mitä elämälle nykyään kuuluu. Meistä villeistä supersosiaalisista lapsista oli kasvanut kunnon kansalaisia. Joukossamme oli nyt sairaanhoitajia, sosionomeja, insinöörejä, raksamiehiä ja radiojuontaja yms. Joillekin oli siunaantunut jo perheenlisäystä, velkaakin oli otettu jo taloihin ja autoihin. Mieleen jäi, että jokainen oli päässyt elämässä hyvin eteenpäin ja kaikilla on asiat mallillaan.

Kun muodolliset esittelyt oli hoidettu, aloitimme yhteisen ala-aste aiheisen visan. Muistimme yllättävän hyvin tapahtumia ja oikeita vastauksia. Myös Lummukka muisti pieniäkin yksityiskohtia. Visan jälkeen kolme parasta joukkuetta palkittiin runsain palkinnoin. Illan edetessä tuli mies ja kitara esille ja lauloimme yhteislauluja. Illan aikana taustalla soi Spotifylista, jonne olimme listanneet hittikappaleita, joita 2000-luvulla kuuntelimme. Kappaleet olivat hyvin nostalgisia. Jari halusi myös soittaa ja laulaa meille omia kappaleitaan. Mies osaa kyllä taitavasti nuo kaksi taitoa.

Ilta kului ja lopulta aamuyönaikaan oli aika lopettaa tämä huikea ilta. Ilta meni kuin siivillä. Kaikilla oli todella hauskaa ja oli todella mukava nähdä kaikkia pitkän ajan jälkeen. Facebookissa puitiin vielä illan tapahtumia ja kuvat mitä otimme, jaettiin kaikille. Niitä kuvia on tultu katseltua moneen otteeseen ja hymyynhän siinä suu kääntyy. Yhteinen aikamme ala-asteella oli todella hauskaa aikaa ja harva alakoulun luokka järjestää luokkakokousta. Meille kaikille oli kuitenkin selvää, että jos joskus luokkakokouksen järjestää, se olisi juuri tämä luokka ja Jari mukaan lukien.

Lopuksi vielä kiitoksen sanat Jari Lummukalle, joka teki kanssamme unohtumattoman retken näiden neljän vuoden aikana. Jospa sitten 12 vuoden päästä järjestämme uuden tapaamisen. Jari, olet sinne ehdottomasti tervetullut. Kiitos myös mukavista muistoista muille opettajille, jotka olivat tuona aikana Länkkärissä töissä.
TÄSSÄ ME OLEMME:
Ennen:
Ylärivi: Kalle, Roope, Juho, Katri, Henna, Maiju, Lummukka, Joonas
Keskirivi: Sarah, Tiia, Linda, Mariia, Tiina, Santeri, Tatu, Jouni
Alarivi: Janne, Mikko, Ville, Marja, Tommi


Kuva Foto Airaksinen
Jälkeen:
Ylärivi: Lummukka, Marja, Mariia, Linda, Tiia, Sarah, Kalle, Juho
Keskirivi: Henna, Tommi, Santeri, Jouni, Janne
Alarivi: Joonas, Tiina, Katri

Kirjoittanut: Henna Harju

tiistai 22. syyskuuta 2015

Piispalan leirikoulu, luokat 6K ja 6R

6R ja 6K olivat Piispalassa leirikoulussa ja tässä tulee oppilaiden kirjoittamia tunnelmia erilaisista aktiviteeteistä. Lisäksi on tarjolla paljon kuvia ja kuvatekstejä. Olkaapa hyvä!

Piispalan ruoka oli todella hyvää, mutta ei silti yhtä hyvää, kuin äidin tekemä ruoka. Lisäksi joka kerta oli jälkiruokaa paitsi aamupalalla. Piispalassa asuimme pari- ja rivitaloissa. Meillä oli neljän, kuuden ja kahdeksan hengen porukoita. Mökeissä olimme kuitenkin vain iltaisin ja yöisin suurimmaksi osaksi. Ennen lähtöä meidän piti siivota kaikki huoneet ja pakkasimme tavarat autoon.



Kirsille oli jopa kahvikermaa.

Kaikilla oli hyvä majoituspaikka.
Leirikoulun aloitus sujui hyvässä hengessä.



Oppilaiden toiveita ja odotuksia leirikoululta.


Marita-ope on menossa mukana.


 Maskeerauksessa syntyi myös eläimiä.


Taitavia kuvioita



Maritan ryhmän maskeerauksien tulos.


Stuntradalla oli kovaa kilpailua poikien kesken.

Stunt-radassa on kaksi osaa köysirata ja esterata. Esterataan kuului esteiden yli- ja alimenoa sekä tasapainoilua. Köysiradassa tarvittiin paljon keskittymistä ja tasapaino taitoa. Niistä jotkut olivat haastavia mutta niidenkin yli oli mahdollista selviytyä. Se oli mukava haasterata. :) 


Heidin ja Ada-Sofian maskeeraukset

Teatterimaskeeraus

Teatterimaskeerauksessa sai itse päättää teatterimeikkinsä tai etsiä inspiraatiota mallikuvista. Maskeerata sai itse tai parin kanssa. Ennen maskeerausta kannatti laittaa kosteusvoidetta maskeerattavan iholle. Värin levittämiseen käytettiin siveltimiä ja tuputtelusieniä. Oli myös tekoverta ja hammasvärejä. Värien poisto iholta oli vaikeaa, vaikka iholle oli levitetty kosteusvoidetta värinpoiston helpottamiseksi. Maskeeraus oli kivaa.  


Vili ja Roope vauhdissa stuntradalla.


Eve on stunttiradalla.


Kiia ja Julianna kävivät myös maskeerauksessa.


Eve auttaa Pinjaa esteen yli.


Villiä menoa.


Jere pujotteli stunttiradalla.


Eveä pisti ampiainen jalkaan ensimmäisenä päivänä.


Tuukka paistaa lättyjä.


Jere syö lättyä.


Lätyn paistoa.


Maritan ja Jonnan selfie.


Tiistaina eli ensimmäisenä leiripäivänä oli saunailta. Kävelimme rantaan saunomaan ja syömään iltapalaa. Ensin saunoimme ja osa kävi pulahtamassa järvessä. Saunomisen jälkeen söimme iltapalaksi lättyjä ja makkaraa, jotka paistoimme itse takassa, sekä joimme mehua. Iltapalan jälkeen menimme takaisin mökeillemme.



Kalastusta järvessä.


Tytti tekee valokuvaa.


Valokuvan tekoa.

                       Valokuvaus
Valokuvauksessa kuvattiin puisilla laatikoilla.
Valokuvaus oli päärakennnuksessa.
Valokuva otettiin ulkona puisella laatikkokameralla. 


Pimiössä kehittämässä valokuvia.


Laskeutumistornin mahtavat maisemat.


Niko ylitti itsensä laskeutumistornissa.


Tomi laskeutuu.


Sanni laskeutumistornissa.


Kiipeilyn iloa.

Piispalassa saimme kokeilla 12 metriä korkeasta tornista laskeutumista. Se oli tosi jännää ja pelottikin. Piti olla valjaat päällä ja kypärä päässä. Pelottavinta oli, kun piti kaatua köysien varassa taaksepäin, mutta kun pääsi vauhtiin ja sai pomppia, niin oli tosi hauskaa. Onneksi kaikki kannustivat!


Draamatyöpajan tunnelmaa.

                                                              Draamatyöpaja        

Draamatyöpaja oli Piispanhatun musiikkiluokassa. Vetäjänä oli Anna-Riitta. 
Lämmittelyleikiksi muodostettiin piirissä eläinhahmoja ja kasviksia.
Leikimme myös Romeo ja Julia-leikkiä, jossa Romeo ja Julia koittivat löytää toistensa luokse, kun toiset yrittivät estää heitä. Yhdessä tehtävässä Anna-Riitta kysyi meiltä kysymyksiä, joihin vastattiin menemällä punaiselle tai vihreälle matolle. Seuraavassa tehtävässä kerrottiin itsestä. Meille jaettiin lappuja joissa luki luonteenpiirteitä ja taitoja. Lappuja sai vaihtaa niitten kanssa, joille ne sopivat. 
Saimme myös valita tunnepalikoista yhden palikan, joka kuvasi sen hetkistä tunnetilaa. 
Muodostimme ryhmät joissa esitimme pantomiimi-esityksiä. Muitten täytyi arvata mitä esityksessä tapahtui. Samoissa ryhmissä keksimme ja esitimme TV-mainoksen, joka liittyi hyvään elämään. 
 Mielestämme draamatyöpajassa oli joitakin kivoja juttuja.  


Itsestään kertomista draamatyöpajassa.


Yhteistyö on kaiken aa ja oo.


Piispalassa ei ruoka lopu kesken.


Eve vesihieronnassa


Uimassa kävimme todella paljon


Hyppytorni oli suosittu


Temppuja hyppytornissa

Vesiseikkailu 
Vesiseikkailussa oli viisi eri pistettä, Ne olivat  vesikoripallo, lautalla altaan ylitys, hyppiminen missä tehtiin ohjeiden mukaisia hyppyjä ja sukellus missä piti sukeltaa renkaita altaan pohjasta. 

1. Vesikoripallossa oli tarkoituksena tehdä kori vastustajan koriin. Yritettiin tehdä hienoja donkki koreja. Se oli hauskaa!

2. Lautalla altaan yli melominen oli hankalaa koska lautta vajosi helposti veden alle.
3. Hyppiminen oli hauskaa ja haastavaa koska piti suorittaa ohjeen mukaisia hyppyjä.!
4. Sukellus oli myös haastavaa koska piti pidätellä henkeä pitkään. Siinä sukellettiin 1-4 metrin syvyyteen. Korviin tuli kova paine, sitä piti tasata!!!
5. Pötköillä tasapainottelu oli tosi hankalaa koska ne kippasivat koko ajan ja tasapaino oli todella hankala löytää.!


Valtteri vauhdissa


Hohtokeilausta alakerrassa. 


Macarenan muuveja


Seinäkiipeilyä sisätiloissa

Seinäkiipeily
Seinäkiipeily oli päärakennuksen liikuntasalissa. Eriväristen ja -muotoisten seinässä kiinni olevien palikoiden avulla kiivettiin ylös seinää ja korkeuden sai päättää itse. Seinä oli 5 metriä korkea. 
Kiipeilyssä käytettiin valjaita, ettei tipahda, vaikka käsi tai jalka lipsahtaisi. Valjaisiin oli liitetty naru, jonka toisessa päässä oli meidän vetäjänämme toimiva Jarkko varmistamassa ettei kukaan varmastikaan tipahda. Samalla sai harjoitella alastuloa. Alastulon tyyliksi sai valita joko seinää vasten kävelyn tai pomppimisen. Kiipeilyseinän lisäksi oli treeniseinä, jota kuljettiin sivuttain. Sen korkeus oli 2-3 metriä. Se oli haastavampi, koska seinässä olevat palikat oli pienempiä kuin korkeassa kiipeilyseinässä. Siinä ei käytetty  valjaita.
Kiipeilyseinästä mielipiteet:
Elina: Se oli aivan huikeaa. Ensimmäisellä kerralla jännitti, mutta kyllä se lopulta oli todella kivaa. Treeniseinää en mennyt montaa kertaa, koska korkea kiipeilyseinä houkutti enemmän.
Olivia: En mennyt sitä, se tuntui liian pelottavalta, mutta treeniseinän menin monta kertaa ja se oli kivaa.


Uimahyppyjä järveen


Kyynerpää, kyynerpää, polvi, polvi..

Musiikkiliikunnassa ensimmäisenä lämmiteltiin. Se oli ihan hupsua. Seuraavaksi olimme jotain laattahyppelyä. Siinä kävelimme ympäri huonetta musiikin soidessa ja kun musiikki pysähtyi, piti äkkiä mennä johonkin tyhjään laattaan. Jos ei ehtinyt mihinkään laattaan, tippui pois. Tanssimme myös Macareenaa. Se oli ehkä hauskinta koko tunnilla.


Ekoaseammunta

Ekoaseammunnassa oli tarkoituksena ampua leikkipyssyllä maalitaulua kukin omalla tyylillä.
Aktiviteetissä oli kahta asetyyliä: kivääri, jonka etuja olivat vakaus ja helppo käyttöisyys, mutta sen miinuksia olivat painavuus. Toinen asetyyli oli pistooli, jonka etuja olivat vähäpainoisuus miinuksia olivat epävakaus.
Suositumpi asetyyli oli kivääri, koska se oli vakaampi ja helppokäyttöisempi.
Ekoase ammunta oli hauska aktiviteetti, mutta aikaa oli  niukasti.


Tomi, Vili ja superhuoltaja Jani ehtivät frisbeegolfaamaankin. 


Karkkihyllyllä vaikeita päätöksiä

Vapaa-ajalla olimme mökeissä. Keskiviikko-iltana sai päättää, että meneekö uimahalliin, keilaamaan vai frisbeegolfaamaan. Iltaisin monet olivat kännykällä ja juttelivat keskenään. Torstaina saatiin taas päättää meneekö uimahalliin, keilaamaan, frisbeegolfaamaan. Vaihtoehtona oli myös disco, mutta sai olla myös mökeissä tai ulkona, jos halusi. Kännykällä sai olla kaksi tuntia iltaisin, klo 19-21, mutta discoiltana sai olla kännykällä 19-21.30. Mielestämme sääntö oli hyvä, mutta kelloa olisi voinut katsoa kännykästä. Discoiltana sai myös ostaa herkkuja. Muina päivinä ei saanut syödä herkkuja. Tämä sääntö oli myös hyvä, koska jos olisi saanut syödä herkkuja joka päivä, niin olisi tullut huono olo.


Kännykkäreput


Diskosta


Discoilta  

Disco alkoi 20:00. Disco pidettiin Piispan kellari pukukopissa. Discossa oli discopallo ja värivalot. Siellä tanssittiin, pidettiin hauskaa ja juteltiin. Osa tutustui myös uusiin ihmisiin!           

Kaikki eivät menneet discoon. Esim. jotkut olivat mökeissä ja pelasivat totuus vai tehtävää ja söivät herkkuja. 



Olympialaiset


 Leiriolympialaiset olivat kupla- eli jalkapallohallissa.Leiriolympialaisissa lajeja olivat palapeli, suonylitys, solmupeli, pallonheitto, norsupallo, puupalikan heitto, tukkihumala sekä selkään piirtäminen. Ryhmät jaettiin olympialaisten alussa, siten että annettiin paperi ja siellä oli eläimen nimi ja piti äänellä sen eläimen mukaan silmät suljettuina. Olympialaiset voitti pöllöt. Olympialaisten lajit olivat haastavia, jos ei osannut toimia ryhmässä. Vaikeimmat lajit olivat suonylitys sekä solmupeli.


Palapeli osoittautui vaikeaksi


Numeroita järjestyksessä


Tykkihumala


Suon ylitys


Norsupallo


Epäkeskopallon heittoa


Kalastushippa


Ryhmäkuva, paitsi 3 nälkäisintä oli jo ehtinyt syömään